Olenko nyt osa lammaslaumaa?

Tänään ruli sitten tehtyä, se minkä monet on tehnyt ennen mua. Liityin Facebookiin. Ja mun täytyy sanoa, että mä olen ihan ulalla. Siis toi toisella välilehdellä auki olevako sivusto on se johon kaikki ovat ihan hullaantuneita ja koukkuuntuineita? Mitä hienoa tuossa on? Sehän, ainakin mulle ja ainakin vielä, vaikuttaa ihan joltain Irc-gallerian maailmanlaajuiselta versiolta. Ne sivut jo näyttääkin niin tylsiltä. Plaaah. Tai ehkä kyse on siitä, että minä olen tylsä, koska olen ollut Facebookin jäsen vasta about 15 min. Ehkä mäkin joskus parin kuukauden päästä unohdan mesen täydellisesti ja olen ihmisiin netin kautta yhteydessä vain Facebookissa. Plaah sanon sillekin. Ei ainakaan tuolla selailulla mitä äsken tein syntynyt uutta vuosisadan rakkaustarinaa minun ja bookin välille. Kaikkea sitä kavereiden painostuksesta tekeekin..:D

Painot harteilla

Että voi pieni ihminen olla väsynyt. Silmät lupsuu jo kovinkin. Tässä sitä hetki rentoudutaan kurkkutikkujen ja sour cream&onion -dipin kanssa, omatekoinen raparperimansikka mehu kyytipoikana ja katsellaan Detective Conania :). Päivä tuntuu niin hirmuisen pitkältä, onneksi se kohta puoliin on loppu. Aamulla olin niin aktiivinen että kävin heti puoli kymmenen aikoihin noin 3 kilometrin hölkkälenkillä, ja siihen perään aamu-uinnilla. Eli siis takapihaltamme pääsee Apparelle, joka on luonnonsuojelualua ja ulkoilualue, jossa menee hyvät polut. Harjujen välissä on sitten järvi, joka on kovin suosittu paikka kesäaikaan. Totesin kovin kivaksi lenkiksi järven ympäri hölkkäämisen ja sitten pulahdus. Ensin oli vain tarkoituksena käydä hiet huuhtomassa, mutta vesi oli niin lämmintä että tuli vielä varmaan melkein kilsan verran uituakin. Ei siis ihme että väsyttää. Mummot hieman katsoivat kun meikä heitti vaan tpaidan ja kengät pois ja hyppäs veteen. Olin meinaa pukenut shortsit jotka on quick dry -materiaalia ja niillä on mukava uida. Ja urheilurintsikatkin on niin makeen pinkit, että ei yhtään hävettänyt näytellä niitä.:D Ja totta kai työpäiväkin veroitti voimia, vaikka hiljainen päivä olikin. Tänään oli irtisanoutumispäivä, huomenna alkaa irtisanomis aika. :) JES! Oonhan mä jo ysiluokan keväästä asti tehnyt töitä koulun oheen. Kirjoitusten jälkeen on painettu niin paljon kun vaan töitä on riittänyt, jotta saan rahaa paljon säästöön syksyä varten. Ettei tarvitsisi koulun oheen tehdä heti töitä, kun uuteen kouluun ja kaupunkiin menee. Ja tietenkin säästöjä on kerätty Kiinan matkaakin varten. Odotan jo sitä innolla! :)

Mitäpä sitä ei kauneuden eteen kärsisi?

Mä olen rakastanut. En kehen vaan mihin. Ostin eilen kauan himoitsemani epilaattorin petyytyäni ensin, vahoihin ja kyllästyttyäni ikuiseen shaivaamiseen ja sen jättämään nopeakasvuiseen sänkeen. Joten, ostin eilen sitten vihdoin ja viimein epilaattorin toivoen, että sillä saisin haluamaani tulosta. Mukaani tarttui Braunin Silk-epil SoftPerfection, mikä ei sisältänyt mitään ylimääräsiä härpäkkeitä ja oli vielä kaiken lisäksi kohtuu hintainenkin: n. 44 euroa. Olen eilisen ja tämän päivän surruutellut kaikkia paikkoja joita epilaattorilla saa ajaa. Jalat mulla on tämän helleaallon takia niin kuivassa kunnossa, ettei jälki ole niin hyvää kuin voisi olla. Sileää on silti. Kaikista eniten innsoissani olen kainaloistani. Ne ovat niin sileät, eikä näy jälkeäkään siitä tummasta varjosta minkä höylä jättää jälkeensä. Se sattui kyllä ihan pirusti, mutta kyllä se oli kyyneleitten arvoista. Bikinirajat näyttää kanssa huomattavasti paremmilta kuin höylällä. Ilmeisesti epilaattori on kuitenkin sellainen laite, että sen aiheuttamaan kipuun turtuu aika nopeasti muutaman käsittelykerran jälkeen. Ihmisille on luotu karvoitus luonnostaan, eikä siinä mitään. Mutta minä ainakin tunnen oloni naisellisemmaksi jos sääreni ovat sileät ja samoin kainaloni. Ja onhan se nyt (ainakin omasta mielestäni) sen kaiken vaivankin arvoista, kun oma muru silittelee sääriä ja kyselee "miten sä voit olla noin pehmeä ja sileä?" Huomenna onkin kauan odotettu vapaa päivä. Tai no, maanantain olin viimeksi vapaalla, mutta on se nyt kiva päästä nauttimaan tuosta kelistä ihan kokonaiseksi päiväksi. Laiska kun olen, en ole jaksanut lähteä edes rannalle asti (vaikka sellainen löytyy vajaan puolen kilometrinpäästä) vaan olen ottanut aamuiset aurinkoannokseni takapihalla. Kerrostalo jossa asun nimittäin onnekseni rajoittuu ulkoilualueseen, joten takapihalla viitsii mainiosti ottaa aurinkoa. Miten olet nauttinut auringosta? Joko herne, mansikka ja jäätelö kiintiö on täynnä?

Pieni väläys juhannuksesta

Tuli vietettyä eka juhannus oman kullan kainalossa. Ihmeemmin ei mitään juhlittu, oli nimittäin perjantaina sen verran väsynyt töiden (viimenen päivä seitsemän päivän putkesta) ja junamatkan jälkeen, että ei edes mieli oikein tehnyt minnekään. Lauantaina sitten harmittelin, että olisi ollut kiva käydä vaikka jossain tanssahtelemassa ihan tuollaisia perinteisiä lavatansseja. Mutta lauantaina sitten syötiin sellainen juhannuspäivän juhla-ateria, ettei tarvinut enää syödä koko päivänä. Ylioppilaslahjaksi ostamani videokamerakin on päässyt tositoimiin tässä viime päivinä. Saa nähdä millaiset kotivideot sitä tulee ajan saatossa kerättyä. :) Huomenna ei onneksi tarvitse vielä töihin mennä. Voi suunnata Kokkolan kauppoihin alennusmyynteihin ja kauhistella mahdollisesti sitä vaatemäärää minkä voisi löytää mutta mitä kaikkia ei raaski ostaa. Tai sitten käy niin, kuten usein, etten löydä alennusmyynneistä mitään. Mutta ainahan voi toivoa. Vähän on ollut harvaa tämä minun kirjoittaminen. :( En tiedä onko syynä työkiireet vai vaivaako mua vaan laiskuus. Tai, sitten mua vaivaa blogikateus siitä, etten osaa tehdä jonkun tietyn tyylistä blogia, vaan höpöttölen aivan kaikkea toisiinsa liittymätöntä. Ja siitä, etten osaa (tai jaksa, en tiedä oikein) tehdä postauksia jotka kiinnostasivat ihmisiä. On se meinaa nyt aika ankea kirjottaa blogia, jollei koskaan saa mitään kommentteja. Vai miten on? Jaksatko kirjoittaa blogia, huolimatta siitä, ettei sillä välttämättä ole seuraajia?

Kesä on, kelistä huolimatta

Tänään on ollut ihan mahtava fiilis, siitäkin huolimatta, että tuolla ulkona tuulee pohjoisesta koko ajan ja lämpötila vajaassa kymmenessä. Ei sentään ole satanut, ja aurinkokin on pilkahdellut kivasti. Ja siinäkin mielessä on ollut hyvä päivä, että tein eilisen ja tämän päivän aikana ihan mahtavia löytöjä! Se on jotenkin niin vakio, että Hämeenlinnasta en löydä etsimälläkään mitään mitä haluaisin, mutta auta armias jos tulen Kokkolaan (poikaystäväni asuinkaupunki), niin kyllä löytyy vaikka mitä kaikkea. Ja erityisesti silloin, jos rahaa ei ole käytettävissä enää niin paljoa. :D Tässä on kaikki löydökseni tälle viikonlopulle. Sandaaleja ja shortseja olen etsinyt, koska tunsin tarvitsevani nätit kesäkengät iänikuisten tennareiden tilalle ja vähän sama syy housujen hakemisessa ollut. Mulla on ennestään totta kai muutamat shortsit, mutta halusin sellaiset siistit, hieman "juhlavamman" oloiset. Legginsit lähtivät mukaan mukavan pirteän värinsä vuoksi Lindexiltä. Lähempi kuva kengistä. Olivat 30 % alennuksessa, joten en tuntenut niin suurta tuskaa nämä ostaessani, kun hinta oli vain vähän reilu 30 euroa CipCapissa. Kaikista ihaninta noissa kengissä on se, että ne ei näytä jalassa niin isoilta kuin koko antaisi olettaa. Olen kokeillut erilaisia sandaaleja pienen ajan sisään vaikka kuinka monet, mutta kaikki oli ongelmana, ettei leveät lättäjalkani mahtuneet niihin jalkapöydän päälle tulevien remmien alle. Shortsit löysin Mick'sistä, ja nekään eivät kirpaisseet omaa tuntoani pahasti, koska sain 20% alennuksen S-etukortilla. :D Väri on todellisuudessa täysin musta, eikä tuollainen harmaa. Napit ja lahkeen käännökset ovat ihania yksityiskohtia näissä housuissa, on jotain mihin katse tarttuu toisella vilkaisulla.

Hirvitys!

Mulla on huomenna hammaslääkäri. Eikä ihan mikä tahansa hammaslääkäri, vaan kirurginen aika. Syypäänä on viisauden hampaani oikealla alhaalla. Se yrittää kasvaa niin kieroon, että koko leukaluu tuntuu rutisevan liitoksistaan. Mua ahdistaa ihan suunnattomasti. En halua ajatella sitä mutta silti on pakko. En ehkä selviä hengissä.

Tunnelma pläjäys.

Harvinaisen hymyilevä kuva minusta. Selkesti joku äkkinappaus, eikä mikään poseeraus kuva. Eli siis lauantain juhlistani tuo. Päässäni on 24 vuotta vanha lakki, jonka omin äidiltäni käyttöön. Sen verran ekoihmistä minussa, että kun hyväkuntoinen lakki oli ennestään, en nähnyt mitään tarvetta ostaa uutta. Ei sitä niin montaa kertaa kuitenkaan tule käytettyä. Päälläni on itse tekemäni kotelomekko, voisi jossain välissä laittaa siitä paremman kuvan, niin että kokonaisuus näkyisi. Kuvia tuona päivänä tuli otettua paljon. Pikkusiskoni toimi kameransa kanssa kuvaajana ja yhdessä vaiheessa saldo oli 150 kuvaa. Ja lisääkin niitä tuli varmasti vielä :). Ajattelin jos tekisin lakkiaskuvista ihan oman valokuva kansion...Tosin, mulla on vielä vanhojen tanssikuvat liimaamatta ja penkkari kuvat kehittämättä kokonaan. Täytyy katsoa jos, sitten kun on lopputilin ottanut, olisi aikaa ihan kunnolla laitella kuvat paikoilleen.