On sammakolla kruunu päässä
mutta sammakon sydän on jäässä.
Mitä kruunulla teki,
kun ei ollut sydänystävää muutakuin vanha reki.
Eikä sekään ollut muuta kun mykkä möykky,
jonka nimeksi sammakko antoi röykky.
Lammella kerran tapasi hän
tyttösammakon, ihastui heti,
tiedäthän?
Tyttö sydämen sulatti,
pari lampeen pulahti.
Nyt lammella sammakoita kaksi
pian on jo kuoroksi asti.

By: 13 -vuotias pikkusiskoni, joka teki runon tyynypainatukseen minulle ja H:lle.

Hyvää pääsiäistä kaikille :)

Hei! Talossamme on kissa.

Meillä on kissa. Herra on jo pikkuhiljaa neljän kuukauden ikäinen ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Enää ei nukuta vähän väliä päivä unia, ei olla enää Pentu, vaan Suuri ja mahtava Saalistaja. 

Välillä olen sitä mieltä, että meillä on ihan kummallinen ja hassu kissa, koska naurua riittää

• Neko on äärimmäisen utelias. Ei edes vessassa saa olla rauhassa. Vessanpöntön vetämistä on erityisen mielenkiintoista kuunnella. Ja jos kannen unohtaa auki. Noh, on kissa pesty pariin otteeseen ihan vain pönttöön putoamisen takia. 
• Vessan hanassa on parempaa vettä kun kupissa. Ei auta vaikka vesi olisi juuri vaihdettu, hanasta on päästävä juomaan. Sitten pärskitään kun nenään menee vettä ja katsotaan minua syyttävästi.
• Eilen paljastui seikka josta H ei tykkää laisinkaan. Neko pitää mämmistä. Maistoi eilen lautasen reunalta vaniljakastiketta ja mämmiä, ja pitihän se lautanen nuolla puhtaaksi. 
• Mikään rapiseva tai kilisevä ei ole turvassa, kaikki kelpaa leluksi. Paitsi varsinaiset lelut.

• Neko käy saunassakin :). Ei kauaa, mutta joka kerta kun sauna lämpeää H:n luona Neko tepastelee oven alta sisään, istuu hetken ja poistuu taas suihkun puolelle
• Suihku on kiinnostava, sitä on kiva kurkkia suihkuverhon takaa
• Neko rakastaa sitä että saa roikkuttaa päätään alaspäin ojennetun käden päällä
• Nekolla ei ole mitään käsitystä missä on reunat. Makaa herra sitten pöydällä, sängyllä tai ikkunalaudalla, on pakko aina maata ihan reunalla. Ja aika usein sieltä tullaan mukkelismakkelis alas, kuperkeikalla.
• Neko syö varpaita. Tai ei kaikkien varpaita, vain ainoastaan minun. Useimmiten aina aamuisin :D

(kuvat)

Ja vastapainoksi löytyy myös hiusten repimistä ja jalan polkemista jottei elämä olisi liian täydellistä. Raavitaan, puretaan, tuhotaan ja huudetaan. Mutta, ei niitä silti vaihtaisi pois ikinä.

Mitä omituisuuksia sinun kissaltasi tai muulta lemmikiltä löytyy?

Maaliskuun välietappi

Se on jo vähän yli sen noin puolikuun jolloin mun piti aina tehdä mittailuja. Edellisten mittausten jälkeen mä olen liikkunut tosi huonosti, ainakin omasta mielestäni. Ei ole tullut treenattua niin paljoo kun olisin halunnut. Tähän väliin voisi kirjoitella kaikenlaisia tekosyitä ja selittely, mutten taida. Toteanpahan vain että paremminkin olisi voinut mennä. Mutta, lukemien perusteella kuitenkin on jotain tapahtunut. Kyllä, yritin olla fuskaamatta tai mitään, samaan tapaan mittailin kuin aikaisemmatkin.

• Rintojen ympärys: se sama 103 cm. On se hyvä, ettei mulla ainakaan tunnu tuosta lähtevän mitään, koska mies voisi laittaa stopin kuntoilulle jos ne alkaisivat kamalasti kutistumaan :D
• Rintojen alta: 84 cm. Ja tämä pysynyt samana kun verrataan helmikuun mittaukseen.
• Vyötärö: 77 cm!! -4 cm 
• Lantio: 97 cm. -2 cm

Että sellaisia näistä mittauksista. Saa nähä mitä ensi kerralla on tapahtunut :D

Kuin tuuliviiri

Eilen valittelin siitä kuinka kiire tuntuu olevan koko ajan. Noh, tänään mentiin sitten toiseen ääripäähän, tänään ei olla kiirettä nähtykään. Koulua oli 45 minuuttia, jonka aikana annoin ruotsin suullisen esityksen ja tarkastutin viimeisen tehtävän. Eli ruotsi on tenttiä vaille suoritettua ja opettaja sanoi ettei minulla ole mitään hätään tentin suhteen, kun olin niin hyvin viimeisen tekstin ymmärtänyt. Niin, eihän se ruotsi ole mua koskaan stressannutkaan, päin vastoin oon tykännyt siitä, vaan ne kaikki muut tulevat tentit. Ruotsin tuntien jälkeen olisi ollut matikkaa jonka kävin tekemässä pois rästitentissä kun en jaksanut tunneilla istua. Lukiossa sentään tuli luettua se noin 13 kurssia pitkää matikkaa, joten olen tottunut hieman toisenlaiseen tasoon tuossa aineessa. 

      Mutta ai että sitä tietämisen fiilistä! En muista, koska olisi ollut niin hyvä fiilis matikan tentissä kuin tämän meidän AMK matikan yhtälöt tentissä, josta sitten napsahti täysin täydet pinnat. Toinen osio ei mennyt ihan niin hyvin, mutta enpä mä koskaan ole geometriaa hyvin hanskannut.

On ollut kovin aikaan saava fiilis tänään. Koulusta tultuani aloitin leipomaan ja pyöräytin raparperi-vadelma-suklaamuffinit. Tuli muuten ihan mahtavia! Raparperi antaa kivan säväyksen sinne väliin. Koostumuskin oli pitäis parhain: kosteita ja pehmeitä. Tiedä sitten vaikuttiko raparperi vai se, että käytin juoksevaa margariinia (kimpale)leivontamargariinin sijaan. Ja mikäs niille sen paremmin sopisi kyytipojaksi kuin hyvin haudutettu tee. Tuo viisasten tee on tällä hetkellä suosikki kaapissa olevista teepuruista. Tuo suosikkitee vaihtelee aikalailla mielialojen ja sään mukaan. Välillä juon pitkiä aikoja samaa teetä, ja joskus en voi sietää ajatusta että juon samaa teetä kahdesti saman päivän aikana.

Lisäksi tuli syötyä oikein terveellisesti ruokaympyrän mukaan, kun tein maukkaan makaronilaatikon ja ananas-porkkanaraasteen. Lisäksi hoitelimme luokkakaverini kanssa yhden palautettavan yhteisprojektin to do -listalta pois palautuskuntoon. Kyllä nyt kelpaa.

Ja päivää on jäljellä vielä vaikka kuinka :)

Huh kiirettä.

Kiire tuntuu olevan ihan jumalaton, vaikka juuri tällä hetkellä ei ole mitään akuuttia meneillään missään suhteessa. En tiedä sitten kulutanko liikaa aikaa ajattelemalla niitä töitä mitä pitäisi tehdä vai mistä tää hirveä stressi ja ahdistus tulee. Kun ei kerta elämässäkään ole mitään vikaa tällä hetkellä. Tai, ei ainakaan muuta kun se iän ikuinen rahapula.

Tänään sain hammaslääkärille särky ajan ja pääsin yhdestä viisauden hampaasta jälleen eroon. Viimeinen on vielä jäljellä, ja se joutuukin varmaan yksityisen hammaslääkärin käsittelyyn. Täällä leikkaava lääkäri jää eläkkeelle eikä ehdi ottaa ennen sitä pois. Hämeenlinnaan on ihan turha soittaakaan, koska tiedän jo nyt, että aika menisi jonnekin ensi vuoden puolelle, ihan varmasti. Haluaisin hampaan pois ennen harjoittelun alkamista, jotta ei tarvisi pitää mitään sairaspäiviä, mutta saa nähdä antaako budjetti periksi. Ja minkäköhänlainen rumba on kesällä saada hammaslääkäri yksityiselle, kun kaikki pitävät lomiansa. Noh, taidan mennä asioiden edelle, ei noin kaukaisista saa vielä stressata. 

Kiireen takia on jäänyt laittamatta kuvia vähän useammastakin projektista ja hankinnasta, joten tässä viime viikon juttuja kuvina. Laatu ei ole ihan paras, ovat napsittu videokameralla, pokkari kun on Kokkolassa.

Saimme viime viikolla hienot opiskelijahaalarimme. Meille kun ei tule opiskelijajärjestön kautta nuo, vaan me myymme mainospaikat itse ja ostamme itse haalarit. Ylijäänneillä rahoilla rahoitetaan meidän kakkosvuoden kesällä tapahtuvaa parin viikon opintomatkaa.

Haalarin kuvassa erittäin hailakanpunaiselta näyttävät kohdat ovat oikeasta sellaista nättiä fuksianpunaista joka sointuu valkoisen kanssa aivan mahtavasti. Niin, ja se onkin toinen erikoisempi juttu haalareissamme. Meillä eri vuoden opiskelijat erotetaan noiden värien perusteella. Aikaisempia värejä on mm. musta, vihreä ja oranssi. Keskiviikon haalaribileissä huomasi kyllä kuinka tuo fuksia erottui eduksensa :).

Seuraavassa näkyykin, nyt jo kuollut projekti :/. Ei musta vissiin ole viherpeukaloksi sitten olleenkaan. Harmittaa aika paljon, olisi ollut kiva kasvatella yrttejä. Mutten vaan vissiin ole tarpeeksi kotona. Ensin ajattelin että ostan siemeniä kunnon siemenpusseissa, mutten taida uskaltaa. :( Tuossa pakkauksessa oli kaikki tykötarpeet, tosin siemenet eivät osuneet tekstiensä kanssa yksiin. On nimittäin basilikaa tuo missä lukee persilja.

Kissa on taas luonani ilahduttamassa arkeani, mikäs sen mukavampaa. Tuli Kokkolan reissulla haettua SuomiSoffasta tuollainen vuoderahi, mikä siis avautuu patjaksi. Hintaa ei ollut kuin 29 euroa, mikä on tosi hyvin. Kangas ei ole kovin imarteleva, mutta äkkiäkös siihen uuden päällisen ompelee. 

Sitten vielä pieni höppänä joka ei aina tunnu sisäistävänsä että se sattuu jos leikkii omalla hännällään.

Ja pahoittelen tästä "tungetaan-kaikki-samaan-postaukseen-koska-ei-jaksa-kirjoittaa-kuin-sen-yhden" postauksesta.

Kipua ja särkyä

Tää viikko on mennyt hieman epämiellyttävästä. Maanantai aamusta lähtien on saanut herätä joka aamu päänsärkyyn. Ei ollut mitään tietoa siitä mistä moinen voisi johtua, ajattelin, että olen varmaankin tulossa kipeäksi. Torstai iltapäivällä se sitten valkeni, kun vasemman puolen leuka jämhäti jumiin ja alkoi ihan tosissaan jomottaa. Ne viisauden hampaat. Ne, mitkä on pitänyt käydä poistattamassa jo vaikka kuinka pitkän aikaa. Ainakin koko alkuvuoden. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, olisihan se pitänyt muistaa. Mutta tieto siitä että alhaalla oleva hammas on poistettava kirurgisesti, ei ole mitenkään innostanut mua tarttumaan puhelimeen ja soittamaan hampilääkärille. Ei varsinkaan sen jälkeen kun kuulin, ettei Ilmajoen hammaslääkärissä käynti ollut mukava kokemus. Että sillen. Pakko ensi viikon alussa soittaa ja kysyä josko löytyisi särkyaikaa. Saisivat rusauttaa ylhäällä olevan hampaan pois, jos tulisi sitten lisää tilaa. Hetkeksi.

Noh, onneksi tämä elämä ei ole pelkästään ankeaa. Sain nimittäin viimeinkin pöytäkoneen itselleni, kun mies päivitteli omaa konettaan. Totta kai hyville osille pitää löytää käyttöä, tosin kovalevy ei toiminutkaan ja sain koneeseen uuden alkuperäistä suunnitelmaa isomman ja paremman kovalevyn. Ja kun tietotekniikan insinööristä on kyse, niin niitä koneen kuoriakin kyllä löytyy. Ja hyvä niin, koska... Sain koneeseen ihan liikaa hyvää pelattavaa :D. Koneeseen asennettiin Sims3 ja Spore, joista ensimmäinen ei olisi pelittänyt ollenkaan läppärissäni, ja toinenkin vähän niin ja näin. Lisäksi sain Fallout3 pelin, jonka olen jo kertaalleen pelaillut miehen koneella läpi, mutta on niin mielenkiinoinen että kestää monta muutakin peluu kertaa. Puhumattakaan siitä, että mun ykköslemppari Team Fortress 2 toimii jälkeen!! Että saa nähdä kuinka hyvin tulee ensi viikolla tehtyä koulutehtäviä :D.

Tämä viikonloppuna ei ole muuta toistaiseksi tehtykään kuin rentouduttu. Alkaa koulussa oleen pienoiset paineet, jotta ehdimme suorittaa kaikki kurssit loppun jäljellä olevassa ajassa, enne maatilaharjoitteluun lähtöä. Olen mm. askarrellut hieman pääsiäiskoristeita, todistusaineistoa saatavilla kun kaikki ovat valmiina :)

Tämän päivän ajatuksia kuvaa.

Uskon että yksityisautoilu ei päde

ja joukkoliikenne on ratkaisu

Uskon ettei ydinvoimaa tarvittaisi lisää

ja turkikseen en pukeudu

Uskon että eläinkokeet voisi lopettaa

ja kauneusleikkausta ei tarvitse

Uskon että sukupuolirajoja ei ole

ja adoptio-oikeus kaikille

Uskon että jalkamiinat poistettava olis

ja Suomi voisi osallistua

Uskon ettei naisiamme pakolaiset veisi

vaikka niitä tulis miljoona

Uskon että ihmiskauppa kitkettävä olis

ja lapsityö ei hyväksyntää saa

Uskon ettei mies ole luomakunnan kruunu

vaikka vaimoansa alistaa

Toisaalta mä uskon että ihminen on paha

ja perisynti elää lihassa

Pyrkimystä oikeuteen ja pyrkimystä hyvään

vois silti pitää lähtökohtana

-Samuli Putro; Uskon että

Näpertelytarvikkeita

Tänään käytiin sitten vihdoin ja viimein hakemassa vähän askartelutarvikkeita hääkutsuja varten. Mukaan lähti kalkkiväriä, leimasin ja leimasin tyyny. Värit menevät ruskassa ja syksyssä, joten ruskeaa ja oranssia löytyy. 

Yllä olevassa kuvassa onkin sitten vähän pientä kokeilua välineillä. Kalkkivärillä (neljän ruudun paketti) olisi tarkoitus värjätä valkoiset korttipohjat samaan tapaan kuin keskellä oleva väriläiskä. Tulimme nimittäin siihen tulokseen että kivan sävyistä ruskeaa löytyy korttipohjissa tosi huonosti (kyllä, voi olla että minä nirsoilen) ja tasainen väri ei ole hyvä. Kalkkivärillä saa epätasaisen sävyn, elävämmän pinnan. Korttiimme tulee myös valkoiselle pohjalle kuva, joten kontrasti kortin kanteen  liimatulle valkoiselle paperille ja korttipohjalle ei tule niin suureksi. Leimasimella painetaan, varmaankin luonnonvalkoiselle, pahville ruskealla musteella sydä, joka leikataan irti ja laitetaan kohoteipillä kiinni korttiin. Johonkin kohtaan. Asettelut näkee sitten, kun pääsee tarkeemmin tekemään.

Lisäksi on olemassa hopean värisiä Kutsu -ääriviivatarroja, mutta olen alkanut epäillä niiden sopivuutta itse korttiin. Kultainen olisi toimivampi, mutta en löytänyt kultaisia mistään ja opintorahalla eläessäni en mitenkään raaski heittää noita hopeisia tarroja pois. Siksi varmaankin kiinnitämme ne kutsujen kirjekuoriin.

Tässä onkin sitten hieman parempi kuva leimasimesta ja sen tekemästä jäljestä. Oikeasti leimasimesta pitäisi jäädä valkeaksi vain oksakuvio, mutta väri ei ole varsinaisesti leimasinväriä, joten se ei käyttäydy samaan tapaan. Eipä tuo tosin haittaakaan, koska haen kutsuihinkin tietynlaista rentoutta ja elävyyttä jota epätasainen väri tuo loistavasti.

Huomenna yritän houkutella miehen lisää ostoksille, jotta saisimme korttipohjat ja kartongit hankittua. Haluan nimittäin päästä jo tekemään mallikappaletta! Ja tietenkin odotan innolla miehen vaihtoehtoa, tämä kun lupasi joskus alkusuunnittelujen aikan tekevänsä oman vaihtoehdon kutsukortille.

Perjantaina olisi myös luvassa kokousta kaasojen kanssa, vihdoin ja viimein. Vielä kun saisi sulhasen päättämään kenestä hänen kaveristaan tulee bestman niin jes.