Day 12 - A song from a band you hate

Voi olla, että Naikkareilla on ihan jees biisejäkin, mutta ärsyttää ihan kamalan paljon toi nenään laulaminen!!! :D

Hyvät vaput kuitenkin kaikille :)

kuva

Day 11 - A song from your favorite band

Mä en osaa määritellä yhtä lempparibändiä, koska kuuntelen useita yhtä tasapuolisesti. Mutta tässä taas hieman kotimaisen musiikin helmiä. Miljoonasateen koko tuotanto on aivan huippua, mutta päätin laittaa tällä kertaa tämän.

Day 10 - A song that makes you fall asleep

En tiennyt tätä kyseistä kappaletta ennestään, mutta on kuitenkin lähellä sitä mitä etsin. Meillä soi aina levy, kun oltiin pieniä ja yleensä me kuunneltiin jotain klassista. Äitillä oli parit levysarjat joista se vaihteli aika ajoin levyä. Kun kuulemma riehuttiin jos olis jotain muuta kuin klassista. Ehdotton lemppari oli levy, jolla oli pelkästään panhuilulla soitettuja kappaleita. Niihin oli kiva nukahtaa. En ollut muistanut tätä vähään aikaan, mutta kun aloin miettimään minkä kappaleen oikein otan, niin lapsuudesta se vastaus löytyi. Voisi vaikka ottaa tavaksi uudestaankin, koska yhä edelleen käyn mieluummin nukkumaan niin että musiikki on soimassa.

Day 09 - A song that you can dance to

Päätin laittaa tähän ihan oikeasti jonku tanssikappaleen, joten tässä ehkä hauskin ja ja rankin lavatanssi tansseista: humppa.

Se siitä sitten.

Tajusin tässä juuri, että kuntoiluni ja kiinteytymiseni on jäänyt hävettävän vähälle sitten viime kuun. En viitsi edes kaivaa mittanauhaa esiin tällä hetkellä, koska muutoksia ei varmasti ole tapahtunut. Kaksi päivää kun jaksaisi rutistaa niin sitten olisi maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman ensimmäinen vuosi takana. Enemmän tai vähemmän kunnialllisesti, lopun kunniallisuuden näkee sitten kun saa näiden kolmen päivän tentit takaisin. Nyttenkin pitäisi lukea joko maatalouspolitiikkaa tai lannoitusta ja muokkausta. Mutta jotenkaan ei jaksa. 

Lisäksi tällä viikolla pitäsi putsata kämppä, siivota yhteisiä tiloja ja pakata kaikki tavarat. Arvatkaapas kuinka mahdottomalta tuntuu ajatus pakata viideksi kuukaudeksi?! Periaatteessa pitäisi ottaa mukaan kaikki. Enhän mä tila töissä tarvi kuin navettahaalarin ja työvaatteet, mutta entäs sitten ne kaikki kesän vapaapäivät?! Ja viikonloput Kokkolassa H:n luona. Huh huh sanon minä. Onneksi tää kämppä on kuitenkin vain kahden tunnin ajomatkan päässä Kokkolasta, joten voi tulla hakemaan unohtuneita tavaroita. Koska niitä varmasti tulee olemaan. 

kuva

Eli ei tästä auta muu kuin aloittaa se rutistus. Jottei syksyllä tarvisi hirveän montaa tenttiä uusia :D

Day 08 - A song that you know all the words to

Ensimmäisiä lemppareitani Yöltä.





Tässä toinen, jonka osaan alusta loppuun asti,ilman että se tarvitsee kuulla

Day 07 - A song that reminds you of a certain event

Tää kappale soi autossa, kun H ekaa kertaa sanoi, että rakastaa minua :)

Day 05 - A song that reminds you of someone

Tänä viikonloppuna luvassa, olemista H:n kanssa, viimeisen etätehtävän tekoa ja kampaaja, jonne itse asiassa lähen ihan kohta. Jes, kyllä sitä on odoteltukin. Ah ja voih sitä hemmottelun tunnetta mikä syntyy kampaajalla ollessa :). Se tulee tarpeeseen.


Tämän päivän musiikki on Suurlähettiläitä. Kappale hieman jo sivuuttaa seuraavan päivän aihetta, mutta valitsin tämän, koska huomiselle on jo tarkoin mietitty kappale. Tästä tulee mieleen eräs, jonka luulin jo hukanneeni ihan kokonaan, mutta sainkin loppujen lopuksi takaisin. :)

Day 04 - A song that makes you sad

Tämän valitseminen olikin tosi vaikea. Oli useampia vaihtoehtoja, joiden tahtiin on tehty monenlaista surutyötä. Toisaalta on niitäkin jotka tekevät surulliseksi, muttei huonossa mielessä kuitenkaan. Valitsin kuitenkin tämän, johon ei liity mitään konkreettista, mutta saa minut kuitenkin hieman haikean surulliseksi, kuvaa jotenkin niin hyvin maailman kovuutta. Yö on ehdottomasti yksi suurimmista suosikeistani. 

Day 03 - A song that makes you happy

Tätä pitää hetki ehkä selittää, laulu kun ei kuitenkaan ole mikään hilpeä renkutus. Tässä on vaan niin huippuja sanayhdistelmiä ja riimejä käytetty, että niille on vaan pakko hymyillä. Ja kaiken lisäksi laulu kertoo niin sanatarkasti Suomesta, "voitko auttaa naapuria? Vastaan että en". Putro on jotain niin huippua :D. 

Day 02 - Your least favorite song

Tässä on jotain niin vastenmielistä...

Day 01 My favourite song

Day 01 - Your favorite song
Day 02 - Your least favorite song
Day 03 - A song that makes you happy
Day 04 - A song that makes you sad
Day 05 - A song that reminds you of someone
Day 06 - A song that reminds of you of somewhere
Day 07 - A song that reminds you of a certain event
Day 08 - A song that you know all the words to
Day 09 - A song that you can dance to
Day 10 - A song that makes you fall asleep
Day 11 - A song from your favorite band
Day 12 - A song from a band you hate
Day 13 - A song that is a guilty pleasure
Day 14 - A song that no one would expect you to love
Day 15 - A song that describes you
Day 16 - A song that you used to love but now hate
Day 17 - A song that you hear often on the radio
Day 18 - A song that you wish you heard on the radio
Day 19 - A song from your favorite album
Day 20 - A song that you listen to when you’re angry
Day 21 - A song that you listen to when you’re happy
Day 22 - A song that you listen to when you’re sad
Day 23 - A song that you want to play at your wedding
Day 24 - A song that you want to play at your funeral
Day 25 - A song that makes you laugh
Day 26 - A song that you can play on an instrument
Day 27 - A song that you wish you could play
Day 28 - A song that makes you feel guilty
Day 29 - A song from your childhood 
Day 30 - Your favorite song at this time last year

Koska mulla on niin hirvittävän hektistä koulussa näiden jäljellä olevien 7(!) päivän aikana, ettei oikein ehdi suoda ajatusta tänne blogiin vaikka ajatuksia teksteistä kyllä löytyy (meinasin jopa että olisin vihdoin ja viimein tehnyt kuvapostauksen Kiinan matkasta), niin meinaan toteuttaa tälläistä jonkun aikaa. Sitten kun on aikaa taas kirjoittaa kunnolla, tulee noi kappaleet postauksien loppuun.


Haastan kaikkia lukijoita, ja ehkä joitakin bloggareita, jotka innostuvat tästä tekemään tämän. Minusta on ainakin kiva saada mahdollisuuksia löytää uusia suosikkeja musiikkimaailmasta.

Lisää eläimistä.

Anonyymi (blogini ensimmäinen :)) esitti minulle kysymyksen: Voisitko hieman selventää, miksi possuja ei satu, kun ne kastroidaan ilman kivunlievitystä? Eikö viillon tekeminen ja kivesten vetäminen lantio-ontelosta satu? Onko teille opetettu koulussanne näin? 

Ei, meille ei ole koulussa opetettu etteivätkö possut tuntisi mitään kastroinnin aikana. Kirjoitin lähinnä siitä näkökulmasta, jonka sain tilanteesta kokonaisuudessaan. Tarkoitin lähinnä sitä, että minulle tuli mielikuva, ettei niitä possuja oikeasti sattumalla sattunut, niin kuin voisi sattua. Kun vertaan possujen kuohintaa esim. Apilan tilanteeseen ja sen oloon, niin Apilalla oli selkeästi kovemmat kivut kuin mitä possut tuntivat. Possuthan saa kuohita aina seitsemän päivän ikäisiksi asti ilman kivunlievitystä. En suoraan sanottuna tiedä, mistä tämä johtuu, että se on sallittu tiettyyn aikaan asti, opiskeluni ovat aivan liian alussa jotta tietoa löytyisi. 

          En myöskään osaa sanoa, mitä mieltä porsaiden kastroinnista tällä leikkausmenetelmällä olisin. Kuluttajat, jotka nostavat asiasta metelin, eivät varmaankaan tajua, että kastroinnin tekeminen johtuu osittain heistä itsestään kuluttajina. Karju alkaa tuottamaan tiettyjä hormoneja, joista jää lihaan hajua. Lisäksi ongelmana on se, ettei teurastamossa voida eritellä haisevaa lihaa "ns. puhtaasta lihasta", koska haju tulee esiin vasta kuumennettaessa. Hormoneissa on se ongelma, että osa ihmisistä, erityisesti naisista, haistaa ne jo pienempinä pitoisuuksina ja osa vasta suurempina. Lisäksi karjujen kastrointi helpottaa sikojen pitämistä, koska karjuillakin on valtataisteluita, ja lihakasvattamoissa tarvittaisiin huomattavasti isompia tiloja koska karjuja jouduttaiisiin pitämään enemmän erillään.

         Nyt Eurooppaan on ollut tuloillaan rokotteella tapahtuva kastrointi, jota on käytetty Australiassa useampia vuosia. Rokote vie karjuilta seksihalut ja vähentää hormoonien eritystä ja hedelmällisyyttä. Pistoksia annetaan yksi tietyn ikäiselle possulle ja toinen ennen teurastamista. Toisaalta tämä rokote voi herättää ihmisissä keskustelua, kuinka turvallista se on ja miten se kertyy lihaan jne. Koska tuossa rokotteessa on se, että jos itse pistät itseäsi, vaikutus on sama.

Netistä löytyy paljon kaikenmoista tietoa, mutta painottaisin tässä asiassa erityisesti lähdekritiikkiä. On eläinasioissa varsinkin kovin kyseenalaista alkaa pitämään faktatietona juttuja keskustelupalstoilta ja erilaisilta seurojen sivuilta.


Viime yönä olikin syntynyt yksi uusi vasikka lisää, ja päästiin kaverin kanssa sitä tänään juottelemaan. Voi että toinen oli kyllä niin herttainen. Ja voi sitä maidon juomisen vaikeutta. Kun ei se tuttiämpäristä juominen vissiin ole ihan niin helppoa noin alussa. Vieläkin niitä karitsoja odotellessa...

Kommentteja sika asiaan?

Elämä on...ei aina niin nättiä.

Tällä' viikolla on ollut opinnoissa vuorossa koulun navetassa ja sikalassa harjoittelu ja ensi viikollakin vielä jatkuu. Olo on aika naatti koko ajan. Viikko on mennyt tiistai aamusta lähtien aika samalla kaavalla. 4.30 ylös ja syömään, 5.15 lähdetään hakemaan kaveria matkan varrelta. Puoli kuuden jälkeen ollaan koululla pukukopissa vaihtamassa vaatetta, 6.00 alkaa navettavuoro. Hommat saadaan hoidettua viimeistään yhdeksään pintaan jolloin kipitetään pukukopin kautta tunneille. Opiskelua tehokkaasti 14.30 asti ja sitten taas navettaan kello kolmeksi. Siellä sitten taas tehdään hommia sellaiset kolmisen tuntia. Paitsi jos kaikki hommat kusee, kuten eilen kävi. Rehusiilo ei puhaltanut rehua alas, löytyi pian porsiva emakko joka olisi pitänyt siirtää toiseen karsinaan ja muuttaa ruokavalio. Eilinen venyikin kahdeksaan asti. Ei siitä sitten paljon ehtinyt illalla mitään tehdä. Tai eipä sillä, että mitenkään erityisesti olisin muuta illalla tehnytkään kuin hetken selaillut blogeja koneella, syönyt ja mennyt nukkumaan. Kyllä tuo fyysinen työ vie veronsa. (Vaikka kuinka talvella kuvittelin treenaavani näitä hommia varten).

(kuva)

Hommista olen kyllä nauttinut ihan todella. Aloitin tiistaina robotilta, eli automaattilaitteella joka lypsää lehmät itsenäisesti. Tähän kohtaan kuuluu myös lehmien ja nuorkarjan (eli vanhempien vasikoiden ja hiehojen) ruokkiminen ja myös lampaiden ruokkiminen. Lisäksi pääsin lääkitsemään Apila -nimistä kantavaa hiehoa. Apilalla oli ollut kova kuume ja oli saatu sitten penisiliinikuuri, jota pääsin piikittämään.
               Sikalan puoleltakin olen päässyt jo jotain näkemään, vaikken siellä vaesinaisesti ole vielä työskennellytkään. Siellä lovesimme pikkupossuille korvamerkit, tatuoimme koulun leimat korviin ja salvoimme pojat. Tai minä en salvonut, eli siis kuohinnut. Ei se pahaa tehnyt, eikä ollut vaikeaa mutta voi sitä huudon määrää. Kun possut huutavat osittain sen huutamisen takia. Ei niitä possuja nimittäin sattunut. 

                 Tänään aamulla pääsin sitten ihan kunnolla lypsämään koulun asemalle. Ei ihan kevyttä hommaa :D. Vielä se lypsäminen on niin suuuunnattoman hidasta, mutta tekemällä se alkaa lutviutumaan. Toivon mukaan ainakin. Käsinlypsämisenkin onnistuminen riippuu vielä ihan lehmästä. Jos lehmä valuttaa jo lypsylle tultaessa maitoa on alkusuihkeet paljon helpompi lypsää. Mutta osittain se on vielä tekniikastakin kiinni. 

(kuva)

Tänään oli sitten vähän ikävämpi päivä. Apila aloitti poikimisen, mutta vasikka kuoli sisälle. Se oli taipunut niin vaikeaan asentoon että se tukehtui sinne. Raukka. Yleensähän vasikka syntyy niin että sillä on turpa omien etujalkojen välissä. Apilan vasikalla oli pää kylkeä vasten ja kaiken lisäksi vielä niin että kurkku oli kohti emon selkärankaa, eli pää oli kierteellä. Ja kun kyseessä oli hieno, ei eläinlääkärillä ollut tilaa kääntää vasikkaa niin että se oltaisiin saatu vetämällä ulos. Hieho parka oli ihan paniikissa ja hypppi melkein aitojen yli, vaikka karsinassa kuitenkin ihan tarpeeksi korkeat laidat on. Jouduttiin antamaan rauhottavia jotta saatiin operoitua vasikka pois. Ei tullut vasikka kokonaisena ulos. :s Jouduttiin paloittemaan pää irti. Se oli tosi hurjaa siinä mielessä, että se kesti niin vähän aikaa! Kun siinä on kuitenkin selkäranka välissä ja kaikkea...Vaikka se vasikka oli tosi pieni, koska oli syntymässä pari viikkoa etuajassa. Onneksi tuollainen, että joutuu paloittelemaan on eläinlääkärin mukaan äärimmäisen harvinaista, ei hän ollut tehnyt sitä itsekään kuin ihan pari kertaa. Nyt sitten toivotaankin että karitsat pyöräyttäisivät terveitä karitsoita ensi viikon aikana niin pääsisi näkemään muitakin vastasyntyneitä kuin vain pieni possuja.

Pahoittelen, jos jollekin tuli huono olo kuvailusta, yritin pitää sen neutraalina.