Meidän koti

Sain nyt tänä viikonloppuna viimein kuvattua meidän kämppää, kun oli siivottu edes joten kuten ja aurinkokin valaisi kivasti. Joten, tässäpä nämä:

Tältä näyttää ulko-ovelta. Meillä on siis tälläinen pitkä kapea eteinen, josta vasemmalle puolelle lähtee sauna, tytön ja meidän makkari. Eteisestä en sitten näköjään ottanut yhtään useampaa kuvaa, mutta kyllähän tästä nyt jotain näkee. Eteisestäkin tuo naulakko siivouskaappien vieressä kaipaisi vähän fiksailuja.

Sauna tosiaan rempattiin heti muuton jälkeen. Valittiin vähän tummemmat sävyt koko kylppäriin ja itse olen kyllä ollut tyytyväinen. Joku voisi ehkä olla sitä mieltä, että valaistus on puutteellinen (katossa ei ole valoja), mutta toisaalta kukapa sitä saunoessa niin kirkasta valaistusta tarvitsisikaan.

Kylppärin toinen reuna. 

Saunaan laitettiin myös harmaasävyinen petsaus.

Tytön makkari

A:n makuuhuone tehtiin noin vuosi sitten, siihen asti se oli ihan romuvarastona (mikäpä meillä ei olisi). Haluttiin lastehuoneeseen kivat värikkäät sävyt ja itse ainakin tykkään. Huone ei ole isoimmasta päästä, mutta eiköhän tuonne pienen kerrossängyn vielä saa mahdutettua aikanaan. Kuvan oikeassa reunassa on nurkassa valkoinen Ikean Expedit, jossa on kirjoja ja leluja. Vasemmalla puolella on koko seinustan levyisesti kiinteät vaatekaapit.

Meidän makkari.

Muuten ei ole tällä hetkellä mitään valittamista, mutta tuo päiväpeitto alkaisi oleman vaihdon tarpeessa. Minun mielestäni tietenkin, ei miehen. Sitten kun pinnasänky tulee huoneeseen niin vähän ahtaaksihan tuo käy, mutta eiköhän se taas siitä ihan niinkuin A:nkin vauva aikana.

WC

Vessa on tälläinen perus pikkuvessa. Tätäkin olisi jossain vaiheessa ajatuksena vähän rempata, mahdollisesti keittiöremontin yhteydessä. Lähinnä uusi pönttö, lavuurin kaverina saisi olla pieni kaappi ja ehkä peilinkin tilalla kaappiversio.

Keittö

Keittiölle ei tehty muuton jälkeen mitään muuta kuin vaihdettiin vetimet. Nyt tosin ollaan alettu säästämään kunnolla keittiöremonttia varten. Vähän jotain modernimpaa kaipaisin näiden alkuperäisten kaappien tilalle. Jääkaappi on kuvassa oikeassa reunassa kahden kattoon asti olevan kuivakaapin kanssa.

Kuvassa näkyy myös tämän talonyhtiön isoin puute -> ei pahvinkeräystä, joten niitä sitten kertyy tuohon tiskipöydälle aina iso pino ennen kuin ne viedän kauemmaksi.

Olohuone  ja työpiste vessan/keittiön oven edestä.

Olohuone parvekkeen edestä. 

Tää olohuone on tällä hetkellä mun suurin murheenkryyni. Uuden maton mies on mulle luvannut kevääksi/kesäksi. Uuden sohvan sävyksi haaveilisin jotain paljon vaaleampaa, muuten tummien kalusteiden vastapainoksi. Myös uudesta jalkalampusta ja tapeteista haaveilen, mutta katsoo nyt koska. Miehellä suurin haave olohuoneeseen taitaa olla jonkinlainen kaiutin järjestelmä tuohon oikealla hieman näkyvään tv-tasoon.

Pahin sisustusahdistus helpotti kun sain uuden ruokapöydän, joka istuikin odotettua paremmin keittiöön. Ikkunalauta on poistolistalla tällä hetkellä, on turha kaikinpuolin ja tuolit kolaavat siihen ikävästi.

Parveke on tällä hetkellä turhan paljon tavaransäilytyspaikkana. Mutta toivottavasti senkin saa muuttumaan tässä pikkuhiljaa. Parvekevaunuja ei olla esikoisen jäljiltä hukattu, joten ne ovat valmiina seuraavaa varten.

Haaveilisin jonkinlaisesta ulkokalustesohvasta tuon miehen ikälopun nojatuolin tilalle. 

Tältä siis näyttää meillä tällä hetkellä. Nyt sitä hoksaa, että olisi voinut kuvia ottaa vielä monipuolisemmin, mutta kai tästä jotain käsitystä saa. Paljon, paljon olisi pois heitettävää, mutta onneksi suurinosa kuitenkin niistä on kaapeissa piilossa. Tosin olisi sille tilalle muutakin käyttöä, mutta ehkä pikkuhiljaa. Tosin, taitaa tuo tavaramäärä, erityisesti lelut, vain lisääntyä toisen lapsen myötä.

Sisustuskateus.

Tai sanotaanko ihan rehellisesti, että täytellinen kettuuntuminen meidän kämppään ja sen näköön. Miksi meillä ei voi olla valoisaa, kaunista ja kuitenkin sellaista lapseperheen kodin näköistä. Tavaraa on enemmän kuin laki sallii ja mies ei sallisi mitään heitettävän pois. Viime viikolla kotona sairaan tytön kanssa ollessani haaveilinkin ikkunan alle saatavasta isosta roskalavasta, niin että olisin surutta voinut viskoa kaikki hävitettävät jutut samaan kasaan, ilman että tarvitsee alkaa miettiä mihin minä tämänkin hävitän.

Tällä viikolla ahdistumista ja huokailuja on aiheuttanut mm. Lapsellista- blogista löytyvät ihanan valoisat kuvat ja Oi, mikä #muija -blogin koti postaus avaruudellaan ja tavara vähyydellään. Mä haaveilen olohuoneeseen uusista tapeteista, uudesta sohvasta, ruokaryhmästä, keittiöstä ja vaikka mistä kaikesta. Mutta jos asiasta yrittää keskustella miehen kanssa niin vastaukset ovat aina luokkaa: "Katotaan" "No ei ehkä nyt" ja kysyessäni koska yli 10 vuotta vanhan sohvan voisi uusia oli vastaus: "Ei vielä moneen vuoteen!" Ai. No kiitos vain. Keittöremontin tekemisestä ollaan puhuttu muutosta asti, mutta jotenkin tuntuu että keittiölle ei tapahdu yhtään mitään ennen kuin siitä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa muutetaan pois. Kun ei meillä vaihdu valaisimista ne palaneet lamputkaan. Tai eräänä esimerkkinä voin heittää eiliseltä sen, että mies siivosi viimein yhden paperikassin olohuoneen nurkassa, jossa se oli enemmän tai vähemmän ollut sellaisenaan muutosta asti. Eihän me olla asuttu kuin yli kaksi vuotta jo tuossa asunnossa.

Musta olisi kiva nyt laittaa rahaa noihin vähän kalliimpiin hankintoihin kun on taloudessa kaksi työssäkäyvää ihmistä. Tuntuu jotenkin ikävältä, kun on olo ettei rahaa saisi käyttää muuhun kuin pakollisiin menoihin. Musta olisi kiva nyt tehdä niitä hankintoja, kun kaikkea ei tarvitsisi syynätä pennin päälle. Tietysti olen tullut ostaneeksi A:lle muutamia ihania juttuja (FB:n ommeltujen vaatteiden kirppis on petollinen paikka), mutta ne on sellaisia että ne tulisi hankittua muutenkin, vaikka sitten muusta säästämällä. Itseeni tuhlaamisen koen tällä hetkellä kovin turhaksi, kun kroppa taas paisuu kuin pullataikina eli ei ole mitään järkeä ostaa uusia vaatteita. Ajatuksena kun olisi ensi syksynä jatkaa kohti kovempaa kuntoa ikinä. Äitiysvaatteet koen täysin pelkäksi rahastukseksi, housuja lukuunottamatta eikä niitäkään mulla ole kuin kahdet. Imetyspaitoja tietenkin voisi hankkia (ajattelin tällä kertaa panostaa niihin), mutta toisaalta niiden hankkiminen nyt tuntuu kovin kaukaiselta ajatukselta, varsinkin kun alkuun varmasti pärjään topeilla kesäaikana.

Välillä musta tuntuu että pitäisi vaan mennä jonnekin kauppaan ja ostaa sieltä niitä juttuja mitä koen tarvitsevani (mm. naulakkoa yms. käyttöön tulevaa tavaraa) kyselemättä yhtään kenenkään mielipidettä. Saisi sitten nähdä kauanko mies kakistelee vai kakisteleeko ollenkaan.


P.s. Näin ohimennen A:n kuulumisista: Neiti on viisi yötä putkeen nukkunut täysin kuivalla vaipalla ja aloitimme oikeasti aktiivisen kuivaksi harjoittelun vasta vuoden vaihteesta (niin että tarhassakin pikkarit käytössä). Ai että oon ylpeä, olishan se kiva ettei olisi sitten kahta vaipatettavaa, vaikka kyse olisikin yövaipasta toisella.  :)

Kolosta kaivautumista.

On aika päässyt hurahtamaan niin nopeasti, ettei sitä oikein meinannut käsittääkään, kun katsoin viimeisen postauksen päivämäärää. Kiirettä on aihettanut alkutalvesta tuo tammikuussa alkava äityslomani, kun piti koulujutut saada niin hyvin pakettiin kuin vain mahdollista oli saada.

Mitä meidän talouteemme sitten kuuluu? Suoraan sanottuna lähes pelkkää kaaosta. Tavarat lisääntyivät taas puolella kun minä tyhjensin opiskelukämpän ja roudasin tavarat tänne. Tai no, tilanne ei enää ole niin paha, koska mies purkasi aatonaattona muutolaatikot joulukuusen koristeita etsiessään, eikä niitä ole kuin enää yksi, jossa minun pikkutavaroita. Lisäksi tuo kylppäriremontti jatkuu edelleen jatkumistaan, eli ei urakoitsijan arvointi kolmesta viikosta ihan pitänyt kutinsa. Tällä hetkellä siellä on lattia ja kylppärin seinät laatoitettu, seinät vielä saumaamatta. Kaikki materiaalit on valittuna: siis paneelit, lauteet, saunan ovi, suihkuseinä, hanat ja suihkusetti (eli suihku ja siihen liittyvät letkut) termostaattimallisine vedensekoittajineen (en ole varma mikä virallinen nimi on, mutta se mistä suihku väännetään päälle) ja tietenkin peilikaappi valoineen ja pesuallas tasoineen.

Kuvia kylppäriremontista on jo vino pino, mutta taidan silti aloittaa vanhemmilla kuvilla, jotka on kameraan jääneet odottamaan postausta. Ja saadaanpahan sitten huomisen jälkeen vielä päivitetty tilanne kylppärin puolelle.

Meillehän tuli aika paljon kaikenlaisia uusia kalustehankintoja, ja päätimme tehdä tilauksen Ikeaan, josta toimituskulut 150 e ei tuntunut enää kalusteiden hinnan päälle. Ja ei oltaisi tuota kalustemäärää saatu mistään muualta noin halvalla. Itse olen tähän mennessä ollut todella tyytyväinen valitsemiimme kalusteisiin eikä niiden kokoaminen ollut (patjan aluskehikkoa lukuunottamatta) ollut niin tuskaa kuin mitä yleensä kuulee Ikean kalusteiden olevan.

Tältä näytti makkari sen jälkeen kun kaikki oli kannettu sisään.

Olohuoneeseen tuli Expedit -kirjahylly

Joka asetettiin tälläiseen paikkaan.

Olohuoneeseen tuli myöskin Expedit -sarjan työpöytä yhdistelmä, jossa oli samanlainen kirjahylly kuin itse kirjahylly olohuoneessa.

Sängyksi valittiin Malm -sarjan 180 cm leveä sänky. Isohan tuo on sinänsä, eli täyttää hyvin koko makkarin, mutta kuten mies sanoi kun kokoamisen jälkeen sain raskaushormooni huuruissani paniikkikohtauksia sängyn leveydestä, että nukkumista varten makkari on, eli sänky saakin olla iso.

Neko toimi tiukasti laadunvalvojana.

Pikkaisen kokoamatta ja tuohon patjan tilalle sängyn viereen tuli vielä kaksilaatikkoinen Malm -lipastokin.

Kuvat on otettu 31.10. mutta vasta aattona otettiin sänky käyttöön virallisesti. Vielä petaria odotellaan Jyskiin saapuvaksi, mutta jo nyt ollaan miehen kanssa todettu sänky ihan mahtavaksi. Tosin vähän on toisen hakemista, kun mies on tottunut nukkumaan 120 cm leveän sängyn reunalla, niin raukka ei vielä tajua että tilaa riittää :D. Siitäkin huolimatta että pallomahani vie suhteellisen paljon tilaa ;)

Nyt kun on saanut taas postausvauhdin auki, niin eiköhän se tästä jatku. Varsinkin kun näin äitiyslomalla on paljon aikaa :) Kylppäriremontin loppumista odotellessa ja siitä seuraavaa jättisiivoamista. Sen jälkeen voisi katsella sitä kokonaisvaltaista kodin esittelyäkin.

Remonteeraamista

Nyt on sitten aloitettu kämpän remppaaminen. Kävin tänään pesemässä kaikki maalattavat seinät maalarinpesulla ja kylläpä niistä paskaista vettä lähtikin. Seinien pesun lisäksi paklasin kaikki maaliseinissä olevat reiät, joita olikin varmaan satamiljoonaa, koska asunnossa asunut vanhus oli ripustellut kaikki paikat täyteen pikkuisia tauluja. Nyt saavat sitten paklaukset siellä kuivua, jotta huomenna päästään maalailemaan. Keittiöön tulee eräänlainen "tehoste"seinä eli selkeästi erivärisempi kuin muut maalatut seinät. Koetan otella vähän ennen ja jälkeen kuvia, jotta saa tänne sitten näytille vähän mitä ollaan tehty. Myös videokamera pitää muistaa laittaa latautumaan niin saa ihan liikkuvaakin kuvatodistetta sitten siitä että mitä ollaan saatu aikaiseksi, jos saadaan. :D

Joulu on taas joulu on taas...:)

Se on taas se aika vuodesta, joulu. Itse olen tässä viikon verran fiilistellyt joululomaa (mitä nyt päivät miehen ollessa töissä olen tehnyt koulujuttuja) ja laitellut vähän joulun näköä tänne kämppään. Kun mä tykkään siitä että on kuitenkin vähän koristetta ja muuta. Tosin, aika pienillä mennään, mutta ehkä vuonna ollaan jo toisenlaisessa kodissa, niin jos siellä sitten olisi enemmän tasoja joita laitella.

Enpä olisi muuten ennen eilistä uskonut sitä, että televisio voi olla todellinen sisustuselementti. Kyllä, eilen saatiin meidänkin talous uudelle aikakaudelle kun postista tuli ilmoitus että Sonyn 40" televisiomme on saapunut. Meillä ei nimittäin ole ollut telkkaria sen jälkeen kun siirryttiin digiaikaan. Mies ei koskaan hankkinut digiboksia ja periaatteessa hyvä niin, telkkari kun sopii sekä kaapeli- että antenniverkkoon. (Telkkarin saaminen ei ollut kyllä niin helppoa kuin miltä se kuulostaa. H tilasi sen jo viime viikolla, niin että sen olisi pitänyt viim. viime perjantaina olla kotiinkuljetettuna perillä. Maanantaina H laittoi spostia ja kysyi missä telkkari viipyy ja ehtiikö jouluksi. Vastaukseksi tuli, että ei ehdi, ja tilaus peruutetaan. Tiistaina kävimme jo katselemassa liikkeistä, mutta niissä oli ihan liian kalliita telkkareita [plus äärettömän huonoa palvelua]. Keskiviikko aamuna mies katsoi spostinsa ja siellä oli tullut seurantakoodi telkkarinlähetykselle, ja kun se naputeltiin nettiin niin sieltä näki, että telkku olisi jo Kokkolassa. Siitä tuli sitten lappu kotiin ja eilen se riisuttiin illalla telkkutason päälle). 

Samalla kun tuli uusi telkkari, päätettiin vähän vaihtaa olohuoneen järjestystä, ja täytyykin todeta, että tuo nykyinen järjestys on huomattavasti sisustetumman näköinen kuin vanha. Vaikkei tämä kämppä sisustettua ole nähnytkään. ;).

Seuraavaksi muutamia kuvia siitä, millä meille on laitettua joulua näkyville...Pahoittelen kuvian hämäryyttä, mutta leikitään vaikka että se on ihan tunnelma tarkoituksessa.

Tämä olikin jännä paikka, ei olla nimittäin aikaisemmin avotulia pidetty sisällä sen jälkeen

kun kissat meille on tullut. Mutta hyvin jätettiin kynttilä rauhaan. Kuusi se mielenkiintoisempi on.

Vähän sama juttu on näiden huonekasvien kanssa, että niitä ei ole ollut. Nyt mies haaveilee huonekasvista, joten pitää aloittaa tuo kissojen vaivihkainen kouliminen. Anopin tekemällä asetelmalla, ja myöhemmissä kuvissa näkyvällä minisypressillä on hyvä aloittaa harjoittelu.

Pikkusiskoni tekemä huovutustonttu tuo kirjahyllyynkin hieman joulua. Vielä pitäisi 

muutamat kehykset käydä ostamassa noille hääkuville. Onneksi pian alkaa alennusmyynnit.

Lumella kuorutettu koivunoksa ja kirkkaanpunaisia neilikoita. Yksinkertaista, mutta silti mielestäni mukavan jouluista, vaikkei neilikka ainakaan mikään perinteinen joulukukka ole

Tämän videonpätkän myötä oikein hyvää joulua kaikille!! :)