On tuo pikkumimmi ollut jo jonkin aikaa yksivuotias eli ei ole meidän perheessä vauvaa enää. Ihan rehellisesti sanon, ettei kyllä ole yhtään ikävä vauva vuotta, vaikkei tuo neitokainen edes ole ollut vaikea vauva. On vain muutenkin ollut kovin raskasta. Muutenkaan ei ol minkäänlaista luopumisen tuskaa siitä ettei mulla enää olisi vauvaa, vaan pikemminkin päinvastoin, välillä selviää vain sillä ajatuksella että koko ajan helpottaa.
Ja helpottaahan se, vaikka nyt taas kuluneet kaksi viikkoa on tuntunut siltä ettei helpotakaan, kun mies on ulkomailla hommissa, eilen illalla onneksi saatiin kotiin asti.
Synttäritarjoilut
Taitava tyttö tuo meidän yksivuotias. Kävelemään lähti viime viikon tiistaina, ensi askeleet saatiin silloin synttäreillä 26.7. Sanoja tulee paljon, tosin eivät ihan niin selkeinä kuin isosiskollansa saman ikäisenä, mutta täysin tunnistettavissa kuitenkin. Osa sanoista tulee säännöllisesti, osa tulee silloin tällöin. Leikit ovat paljon pikkutarkempia jo nyt, isosiskon My Little poneilla kun kopsutellaan menemään pitkin lattioita ja tasoja. Kyllä se esimerkki vaan on ihmeellistä.
Luonteeltaan on kovin iloinen ja positiivinen, tosin taipuvainen myös kiukuttelemaan jonkin verran ihan vain siksi koska voi :D
Tästä tuli vähän tynkä postaus, mutta pakko laittaa ulos, tämäkin kun on jo pidemmän aikaa maannut tässä luonnoksena. Koskakohan sitä tulisi lisää aikaa vuorokauteen.
Luonteeltaan on kovin iloinen ja positiivinen, tosin taipuvainen myös kiukuttelemaan jonkin verran ihan vain siksi koska voi :D
Tästä tuli vähän tynkä postaus, mutta pakko laittaa ulos, tämäkin kun on jo pidemmän aikaa maannut tässä luonnoksena. Koskakohan sitä tulisi lisää aikaa vuorokauteen.
