Mulla oli viime perjantaina PT:n tapaamisen jälkeen ihan älyttömän hyvä fiilis. Ennen sitä oli ihan vetelä fiilis ja kirosin miestä alinpaan kiirastuleen sen takia, että autoon ei oltu (eikä ole vieläkään) vaihdettu talvirenkaita, joka tarkoitti sitä, että pitää kävellä salille ja takaisin.
Keskustelussa kävi heti alussa ilmi se, että toi paino on tällä hetkellä aikamoinen stressitekijä. Ihan sillä perusteella, etten pystynyt puhumaan painosta ja siihen liittyvistä asioista itkemättä. Onhan se näkynyt jo muutenkin elämässä, että asia pyörii ihan liikaa mielessä.
Mutta keskustelun jälkeen tuli niin sellainen fiilis, että tää on just ihan oikea liike tehdä. Ja vielä just nyt. Tapaamisen jälkeen ajattelin että näin nuorena (22 v.) on vielä helpompi tehä kunnon elämäntapa remontti, josta saa varmasti apuja myöhempäänkin elämään. Ja jo tällä toisella tapaamiskerralla (kuntotestit) paljastui, että asia on juuri niin. Kotiin kävellessä oli muutenkin aikaa ajatella ja sanoinkin kotiin tultua miehelle, että vaikka summana ehkä äkkiseltään tuntuu hurjalta tuo mitä kk-maksu on, niin voisin toisentyyppisenä naisena käyttää saman summan kauneudenhoitoonkin.
Nyt oli tänään sitten kuntotestien vuoro, joiden perusteella tiedetään millä tasolla lähdetään liikkeelle. Enkä kyllä muista koska olisi kuntotesteistä jäänyt näin hyvä mieli. Oletetusti tulokset eivät olleet päätähuimaavia, mutta oli siellä muutama jota T sanoi tosi hyväksikin, siihen nähden mikä lähtökohta on. Testit olivat: maksimaalinen hapenottokyky (very poor), kyykkytesti (keskinkertainen), liikkuvuustestit (normaalit), vatsatesti (välttävä), punnerrustesti (heikko) ja lapatesti.
Lyhyessä ajassa tuli opittua myös itsestään uutta. Mulla on nimittäin kuulemma yliliikkuvat nivelet, joihin kiinnitetään myös huomiota tulevaisuutta ajatellen kiristävillä harjoituksilla, ettei tule sitten turhia ongelmia vanhemmalla iällä. Tämä tosin varmaan selittääkin lonkkien kramppaamisen tietyissä tilanteissa.
Salille tulossa puheiden perusteella kaksijakoinen ohjelma, toisena päivänä isot lihakset ja toisena päivänä sitten syvät lihakset ja enemmän hallinta harjotteita. Myös aerobista juoksun muodossa tulee ohjelmaan ja jotain ryhmäliikunta tunneista. Mutta se selviää vielä lisää kun saan ohjelmat käsiin. Torstaina aamusta onkin edessä punnitus ja käsky kävi heittää oma vaaka jokeen, T:n vaaka on ainut tästä lähin, jolla kahden viikon välein käyn. Perjantaina puolestaan on ravintopalaute, josta jo valmiiksi tiedän, että ei noista syömisistä mitään hyvää sanottavaa ole. Mutta onpahan ainakin kirjattu taas pahin mahdollinen vaihtoehto (tänään mokkapaloja, suklaakeksejä, tuceja, ei kunnon lounasta jne).
Eipä ole ihan hetkeen ollut näin hyvä fiilis kropan suhteen, mieskin on huomauttanut jo hyvästä mielestäni tapaamisten jälkeen :)