Se on enää niin pienestä kiinni.
Lattialla ollessa ei millään meinaa olla hyvä. Selällään ollessa meininki on kuvan kaltaista, eli mahalleen pitäis päästä ja mahalla ollessa alkaa nyppimään se, ettei päästä eteenpäin vaikka jalat kuinka vispaisi. Oman mahan päällä ollessa kyllä pääsee ihan kivasti kiipeämään eteenpäin, ainoa harmi on vaan siinä, ettei se äidistä tunnu niin kivalta kun pienet jalat kaivautuu tonne mahamakkaroihin.
Huomenna onkin 3kk neuvola, niin saa päivitetyt mittatiedot tytöstä.
Kohta se pyörähtää! :D
VastaaPoistaMyöhemmin illalla se jo oikeastaan pyörähti. Tai kun laitoin sormet tohon olkapäälle (ihan vaan niin että sormet oli siinä, en työntänyt yhtään), niin kierrähtäminen onnistui
Poista...ja sitten se jatkuu niin, että tympii, kun ryömiessä vain pakki toimii ja kiinnostavat lelut menee aina kauemmaksi. Sitten on se vaihe (jota meillä nyt eletään) että haluaisi eteenpäin nopeampaa ja konttaamalla, mutta jalat ja kädet eivät tee yhteistyötä eikä eteenpäin pääse. Pienen ihmisen elämä on niin vaikeaa :) Olen yrittänyt välillä näyttää mallia, mutta saanut osakseni lapselta pelkkiä ylimielisiä katseita.
VastaaPoistaKiva muuten jos pidit yllärilahjasta. Seuraavan etsiminen ja mietintä on käynnissä. Henkilöllisyysvinkkien antaminen jäi tosiaan aika vähiin, mutta kyllä sä vielä keksit. Heitettäköön hommaa helpottamaan vaikka tällanen: sormet sanoo soo soo soo ja kengänkannat - no, ne huutaa mun nimimerkkiä ;)
Kivaa viikkoa teille ja pikku-A:lle tsemppiä kääntymisharjoituksiin!
Meillä on jo nyt havaittavissa sitä että kaikki tympii. Selällä ollessa pitää päästä mahalleen ja mahalla ollessa jalat vispaa niin mahdottomasti, mutta kädet ei pelaa mihinkään suuntaan. Sit neiti huutaakin naama lattiassa (usein tunkee vielä samalla harsoa suuhun kuin tukkeeksi :D) kun nyppii se, ettei minnekään pääse.
PoistaTäytyypä kyllä sanoa, ettei näin aamusta ainakaan sano vinkki yhtään mitään :D