Taas yksi niistä asioista, jotka tajuu vasta sitten kun se on omalla kohdalla. Se ei meinaa missään nimessä ole niin helppoa kuin miltä se näyttää. Joka puolella (nytkin viime aikoina lehdissä) toitotetaan miten imetys on tärkeää ja lapselle paras ruokinta vaihtoehto, mutta missään ei sanota sitä, että se voi olla aikamoista taistelua. Viittaan nyt taas siihen meidän tissiraivari kauteen. En nimittäin enää todellakaan tiedä, mitä ihmettä enää voisin kokeilla? On koetettu kaikki mahdolliset asennot, koetettu imettää tiheämmin, jottei nälkä ehtisi käydä liian suureksi, on annettu pikkkutippa pullosta ja tissi suuhun perään, on mietitty kaikki mahdolliset tuoksumuutokset (ei uutta suihkusaippuaa yms), joita ei ole ja on myös ikeniä tiirailtu jos hampaita olisi tulossa. Välillä onnistuu sillä, että tutilla ottaa imun päälle ja sen jälkeen sujauttaa tissin suuhun, mutta aikamoista leikkimistä sekin on. Muutama pulloton päivä oli taas väliin, mutta eilen oli taas pakko antaa, kun pitkä aika oli edellisestä syönnistä, kun ensimmäisellä kokeilu kerralla annoin sitten olla vielä hetken aikaa kun tuttiin kerta tyytyi.
Alkaa jaksaminen olemaan imetyksen kanssa jo välillä niin ja näin. Jokasta imetys kertaa tavallaan stressaa kun ei voi tietää, että kelpaako tissi vai ei. Useammalta olen kuullut, että teen väärin antaessani pullosta, mutta en mä pysty lasta huudattamaan määräänsä enempää. Sitä paitsi olen huomannut, että mitä kovempi nälkä tulee, sitä varmemmin tissiltä ei syödä. Monesti pullosta antamisen jälkeen seuraava syöttö meneekin ongelmitta. Öisin ei ole ollut missään vaiheessa vaikeuksia.
Mä en ole muutenkaan kokenut imetyksen olevan mitenkään erityisen mahtavaa ja hienoa. En mä koe sitä mitenkään erityisenä läheisyyden hetkenä A:n kanssa, vaan mä vaan ruokin sen. Mieluummin mä höpsöttelen ja hassuttelen tytön kanssa silloin kun sen huomio ei ole jossain muualla ja annan toiselle ruokarauhan.
Se on jännä, että vaikka kuinka ajatteli, ettei imetyksestä ottaisi stressiä, vaan katsoisi miten se sujuu, siitä ottaa sitä silti ja vaikka tiedän että korvikkeella kasvaa täysin terveitä lapsia (itekin 3kk eteenpäin) niin siitä imetyksen onnistumisesta on tullut joku pinttymä päähän. Olisi hienoa, kun pystyisi siihen suositeltuun puolen vuoden täysimetykseen kuten yksi kavereistani, joka on vasta 5,5kk iässä alkanut maistelemaan sormiruokailutyyppisesti eri makuja, eli heillä ei vieläkään syödä soseita. Mä taas alan enemmän ja enemmän kallistua sen puoleen, että alotetaan vellillä ja perunalla tuossa ensi kuussa. Siitäkin huolimatta vaikka imetys alkaisikin sujua taas pelkästä tissistä. Tietty tuo loppukuusta oleva 3kk neuvola nyt paljon ratkasee, että miten kasvua on, mutta silti pidän ruokaisampien tarjottamisen aloittamista hyvin todennäköisenä.
Hirmuiset tsempit teille raivareiden keskelle. Ootko lukenut tämän http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=72&Itemid=165
VastaaPoistaMeillä oli tytöllä joku raivarijuttu kanssa viikon iässä. Pari päivää huusi tissille vaan aina kun jo alkoi kaivaa rintaa esille. saattoi huutaa puolikin tuntia ennenkuin söi, sama yöt ja päivät mutta se mnei onneksi ohi. Tiedän miltä susta tuntuu kun itse hermostuu jo valmiiksi ennen imetystä. Jotenkin luulen että vauva saattaa vaistota äidin stressin ja muuta sekin sitten pahentaa tilannetta. Toivottavasti menisi tilanne teillä ohi!
Jos yöimetyksen sujuu hyvin niin ootko kokeillut päivisin herättää päikkäreiltä syömään?
Mä silloin imetyksen alkuvaiheessa lueskelin kaikki noi imetystuen sivut. Ovat kyllä täynnä asiapitoista tekstiä.
PoistaPäikkäreiltä herättäminen ei toimi, koska unet ovat lyhentyneet noin. tunnin mittaisiksi, kun aiemmin nukkui yhden 3-4 h tunnin päikkärit, joiden puolivälissä usein tankattiinkin. Näitä lyhyempiä unia ei viitsi katkaista turhaan.
Toivottavasti raivarit menee teillä ohi. Meillä Liida on nyt 4,5kk ja oon ihan hyvällä omallatunnolla alkanut jo antamaan soseita ja perunaa. Korvikettakin meillä menee nykyään aika paljon. Mulla ei alunperinkään ole ollut tavoitteena puolen vuoden täysimetys. Riisipuuroakin ollaan parina iltana kokeiltu, jos se vähän pidentäisi yöunia, mutta vaikutusta ei ole ainakaan vielä havaittavissa. :D
VastaaPoistaEi mullakaan oikeestaan missään vaiheessa ollut puolen vuoden täysimetys tavotteena, kun pidin koko ajan varausta, että jos lähtisinkin jo syksyllä takaisin kouluun. Eikä stressiäkään ollut tarkoitus ottaa. Siitä huolimatta sen stressin siitä onnistumisesta on onnistunut luomaan. Eikä asiaa kyllä ole yhtään auttanut viime aikojen imetysaiheiset artikkelit lehdissä.
PoistaSaanko kysyä mikä kiire sinulla on perunan antamiseen? Vellin ymmärrän, jos lapsen unet öisin ovat hajanaisia, mutta 3kuukautinen on todella pieni perunalle. Pahimmassa tapauksessa syöminen muuttuu vielä vaikeammaksi jos peruna aiheuttaa kehittymättömälle suolistolle kipuja. Ja jos imetys ei onnistu, niin eihän se korvike huono vaihtoehto ole, joten pärjäisikö vauva vellillä ja korvikkeella? Ja siis täysin ystävällisesti tätä kirjoitan, en pahoittaakseni mieltäsi.
VastaaPoistaEi sillä mikään kiire olekaan, mutta jos tuntuu siltä, että tarvitaan vellinkin lisäksi jotain, niin perunalla ajattelin aloittaa. Tuokin on varmasti aika paljon vauva kohtaista, että onko aikaista aloittaa soseita 3kk iässä vai ei, koska sehän on joskus ollut ihan suosituksena aloittaa silloin. Itsekin olen niitä joille on hieman päälle kolmikuisena alettu perunaa syöttämään ja nuorimalle siskolleni ei riittänyt velli ja korvike, jolloin äitini aloitti jo 2,5kk iässä perunalla, jolloin loppui itkeminen ja unet parantui kaikissa määrin huomattavasti.
PoistaTietenkin jos perunaa kokeilisin ja alkaisi selkeästi masuvaivat, niin en tietenkään sen antamista jatkaisi.
Mulla esikoinen aloitti taipaleensa teholla ja oppi pulloon. No pojan ollessa 1.5kk poika söi ekan ja vipan kerran tissillä hyvin. Siihen asti vaan makusteltiin ja juotiin se ruoka pullosta (lypsy maitoa toki). Mä kuitenkin lypsin pojalle maidon 5.5kk. Luumua poika alkoi syödä 3.5kk iässä masun toiminnan takia ja sen jälkeen muitaki soseita. Poika kasvaa hyvin ja on painosta tällähetkellä kyl alakäyrillä mut terve lapsi tuo on. Suku tahtomattaan mua syyllisti jatkuvasti imetyksen onnistumattomuudesta ja soseista mut itse koin lapseni kannalta soseet ja korvikkeen tärkeiksi ravinnon lähteiksi.
VastaaPoistaNyt meillä on tyttö 2.5kk ja imetys onnistuu hyvin. En ole ees vielä miettinyt soseita. Eli aina ei onnistu ja mielestäni jokaisen lapsen kohdalla äiti kyllä tietää mikä on lapselle hyväksi. Meillä ei pojalle maito enää 3kk iän jälkeen olis muutenkaa riittänyt mut masun takiakin luumu tuli kuvioihin. Nyt neidille taas riittää maito hyvin ja kasvaa + käyrillä.
Tsemppiä päätöksiin.
Kiva kuulla miten on onnistunut useamman lapsen kohdalla. Mä oon myös ymmärtänyt, että on vissiinkin aika yleistä, ettei ensimmäisen kohdalla ihan kaikki onnistu, mutta sitten toista voi imettää paljonkin pidempään.
PoistaTällä hetkellä on taas ihan hyvä mieli, enkä ole ottanut stressiä siitä, vaikka pullosta onkin joutunut antamaan. Ja nyt tuon loppukuussa olevan neuvolan jälkeen näkee, että miten kasvu sujuu (viimeksi oli tullut 0,5cm ja reilu 100g) ja tarvittaisiinko muutakin kuin maitoa ja korviketta. Paino kun on vielä mennyt alakäyrillä. Tosin tytön isä on kyllä pitkä ja hoikka että voihan sitten sieltä puolelta tulla ruumiin rakenne.
Mua kyllä kiukuttaa aina nuo puheet siitä suoliston vahingoittumisesta.
VastaaPoistaMeillä aloitettiin perunasoseella, kun jäbä oli 3 kk ja 1 viikon ikäinen. Perunasoseella aloitettiin ja maltti on valttia. Meillä ei ole ollut mitään vatsaoireita IKINÄ, tosin meidän vauva onkin lähes 100-prosenttinen korvikevauva.
Muutenkin tuntuu siltä, että vaikka rintamaidolla ruokittujen lasten vastustuskyvyn pitäisi olla huimasti paljon parempi, kuin korvikevauvojen, niin kumma kyllä, omassa ympäristössä kaikilla rintaruokituilla lapsilla on ollut flunssaa, nuhaa, korvatulehduksia ja niitä vatsaoireita ja muutamalla täysin korvikeruokitulla (kuten omallani), ei puolikastakaan nuhistelua.
Mistään muusta ei tässä maailmassa kyllä osata niin hyvin äitejä syyllistää, kuin lasten ruokinnasta ja lasten hoidosta.
Joo, en mäkään usko, että sillä jotenkin lastani erityisesti vahingottaisin, kun maltillisesti niitä soseita kuitenkin otettaisiin sitten maidon ohelle. Meillä ei tytöllä oo tähän menessä oo mistään muusta mahavaivoja ollut kuin ylensyönnistä, mitä neiti muutamaan kertaan on tehnyt.
PoistaJa mäkään en jaksa uskoa siihen, että ruokintatavalla on niin suurta merkitystä vastustuskykyyn kuin ympäristöllä. Hyvä esimerkki löytyy lähipiiristä: kaverin poika ollut pelkällä korvikkeella ja vuoden ikään mennessä ei kertaakaan sairaana (heillä kissoja) ja tää tekstissä mainitsemani toinen kaveri täysimettänyt sen 5,5kk ja niillä on jo useampaan kertaan oltu kipeenä.
Jos oot äiti ja teet niin tai näin niin aina se on jonkun mielestä väärinpäin.
Kyllä se on vaikeeta ekan kanssa, uskoisin et tietäis ja osais paremmin toisen lapsen kanssa. Itse ainakin tekisin monta asiaa toisin jos voisin alusta aloittaa. Meillä poika saa niin tissiä kuin pullostakin, eikä ole kärsinyt asiasta. Itse alan olla tyytyväinen kun joskus saa nukkua yöllä paremmin. kun mies syöttää pojan pullosta. Silti huono omatunto kokoimetyksen onnistumisesta vaivas aika kauan. :/
VastaaPoistaTsemppiä! En mäkään saanut ikään tissiä sisarusteni kanssa ja terveitä ollaan oltu. Allergiaa on kaikilla, mut luulen sen johtuvan vanhempien tupakoinnista enemmän kuin tissimaidon puutteesta.
En mäkään jaksa uskoa, että siitä pullosta erityisesti haittaa olisi, kun kuitekin se on max. pari kertaa päivä ja aina ei sitäkään. Oon ajatellut, että koetan olla ottamatta asiasta nyt stressiä. Annetaan tissi kesän loppuun, jos ennen sitä tyssää, niin sitten tyssää. Kyllä tuo tyttö kuitenkin ihan tyytyväiseltä lapselta vaikuttaa.
PoistaTäällä yksi täysimettänyt 5,5kk asti,nyt poju 7kk.Ei ikinä pienintäkään flunssaa.Kyllähän se nyt vaan on fakta,että korvike ei sisällä vasta-aineita,maitohappobakteereita jne,mutta sairastuminen voi olla myös tuuripeliä.Ja pienen ihmisen suolisto on kehittymätön,sanokoot pinkki pingviini mitä tahansa...
VastaaPoistaMeillä neiti nyt 10kk, ei ole sairastanut hänkään yhtään. Täysimetin 5kk, yritettiin pottua ja velliä jo 4kk ikäsenä, mut ei millään lähteny käyntiin kun tuntu että vauva on niin pieni vielä, ettei lusikalla tms syöttäminen onnistu millään eikä vauva tajua että mistä on kyse. Jotenkin se tyssäs siihen, kun ei vauvaa kiinnosta vielä muu ruoka ja imeminen on niin tärkeetä vielä. Soseet lähti sit siitä 5kk eteenpäin reippaasti.
VastaaPoistaImetän edelleen ja hyvin syö!