Vielä yksi päivä, niin sitten huomenna aamusta saadaan mies kotiin viikon reissulta. Onneksi viikko ei käynyt ihan niin rankaksi, A kun oli ensimmäistä kertaa yökylässä yhden yön mummulassa, sillä välin kun minä kävin vähän Ilmajoella Nuijaturnaukseen osallistumassa.
Oli ihan jees tuollainen irtiotta (viimeksi ollut noin tukevasti humalassa kesällä 2011), mutta toisaalta samaan aikaan kävi mielessä, että mitä siellä oikein tekee. Vuosi poissa koulusta tekee kuitenkin aika paljon ja vaikka kuinka koettanut pitää ihmisiin yhteyttä niin ei se ole enää samaa ja olo oli aika ajoin ulkopuolinen. Kyllä sitä baarissa yksikseen istuessa tuli useampaan kertaan mietittyä, että tulipahan sitten nähtyä se, ettei opiskelijaelämällä ole enää mulle mitään tarjottavaa enkä mä oikeasti kaipaa mitään (ehkä joitakin ihmisiä lukuunottamatta) opiskelija-arjesta. Totta kai koulu loppuun käydään, mutta yhtään pidempään siellä ei tarvitse aikaa enää kuluttaa kuin on pakko. Koti ja elämä on nykyään tiukasti Kokkolassa, vaikka välillä sitä arjen pyörityksessä miettii että en jaksa ja mitä jos kaikki olisikin jotenkin muuten. Nyt tuli sellainen varmistus että sitä miettii ihan turhaan, ei sitä enää edes osaa olla muualla.
Oli ihan jees tuollainen irtiotta (viimeksi ollut noin tukevasti humalassa kesällä 2011), mutta toisaalta samaan aikaan kävi mielessä, että mitä siellä oikein tekee. Vuosi poissa koulusta tekee kuitenkin aika paljon ja vaikka kuinka koettanut pitää ihmisiin yhteyttä niin ei se ole enää samaa ja olo oli aika ajoin ulkopuolinen. Kyllä sitä baarissa yksikseen istuessa tuli useampaan kertaan mietittyä, että tulipahan sitten nähtyä se, ettei opiskelijaelämällä ole enää mulle mitään tarjottavaa enkä mä oikeasti kaipaa mitään (ehkä joitakin ihmisiä lukuunottamatta) opiskelija-arjesta. Totta kai koulu loppuun käydään, mutta yhtään pidempään siellä ei tarvitse aikaa enää kuluttaa kuin on pakko. Koti ja elämä on nykyään tiukasti Kokkolassa, vaikka välillä sitä arjen pyörityksessä miettii että en jaksa ja mitä jos kaikki olisikin jotenkin muuten. Nyt tuli sellainen varmistus että sitä miettii ihan turhaan, ei sitä enää edes osaa olla muualla.
Kokkailu leikit hoksattu.
Isin matkustellessa mekin kokeillaan jotain uutta. Saippuakuplat oli kummia.
Tällä viikolla sitten toivottavasti saadaan tietoa A:n tulevasta tarhapaikasta. Mullahan siis pitäisi alkaa kesätyöt (opintojen erikoistumisharjoittelu) tässä kohtapuoliin, kun vaan saa jotain tarkempaa infoa asiasta. Pikkasen jännittää, varsinkin kun edelliset työkokemukset opintojen kautta eivät olleet mitenkään erityisen hyviä, mutta eiköhän se tee ihan hyvää käydä vähän kokeilemassa ihan oikeaa aikuisten elämää työssä käynnin merkeissä.
Eipä sitä kotoa oikein osaa lähteä mihinkään rientoihin. Välillä oikein rasittaa, jos johonkin vähän tavanomaisesta poikkeavaan tilaisuuteen pitäis tälläytyä. :D Toisaalta kiva käydä välillä toteamassa sekin, että kotona on hyvä olla.
VastaaPoistaJoo, kyllä se oli ihan hyvä välillä todeta, että kotona on ihan jees tai lähinnä se elämäntilanne on sellanen jota et tosiaankaan vaihtaisi. Siitäkin huolimatta vaikka pinna aika ajoin kiristäisi ja lujaa.
PoistaJos sitä miehen kanssa aika ajoin pääsisi johonkin rientoihin (tyyliin leffaan ja syömään) niin se piisaa enemmän kuin hyvin.