Vuosi vaihtui ihan perinteisesti kotona ollessa, mutta viikko sitten perjantaina pääsin lunastamaan miehen antamaa joululahjaa eli kahta yötä Oulun Edenissä, tytön jäädessä anopin hoiviin. Ai että kyllä teki hyvää, perjantaina rentouduttiin intialaisessa päähieronnassa ja kylpylässä, syötiin (terveellisesti) överit päivällisbuffassa ja oltiin vaan. Lauantaina shoppailtiin ja käytiin jopa leffassakin ja vietettiin oikein kahden keskistä laatu aikaa.
Tosta hommasta ei oo kuin viikko ja musta tuntuu etten koskaan olisi ikinä rentoutunutkaan. Tällä viikolla on töissä ollut luonnollisesti loppiaisesta johtuen päivän lyhyempi työviikko ja mulla sit siihen lisäksi vielä torstaina ja perjantaina sellainen 05-23 työ+koulupäivä yhdistelmä.
Kyllä se kroppa vaan on herkempi reagoimaan näin raskausaikana. Eilen illalla salikäynnin jälkeen, se alko ilmotella ittestään, vaikka salitreenit tuntuivat enemmän kuin hyvältä. Vähän särki mahaa, liitoksia ja muutenkin huono olo. Tänä aamuna en sitten olisikaan päässyt millään sängystä ylös (tytöllä alkoi aamu taas klo 06) ja aamupalan jälkeen nukuinkin koko lastenohjelmien ajan. Päivän mittaan on sitten tuntunut selkä alkavan hajota (onneksi on huomiselle fyssari aika), nivusen seutu ei kestä taas yhtään kävelyä, päätä särkee ja ja muutenkin olo on ihan kamala ja myös jossain määrin ahdistunut.
Jos jotain hyvää pitää päivästä löytää, on se se, että olen ihan suhteellisen tyytyväinen opparin teorian etenemiseen. Se alkaa olemaan ihan suhteellisen jees eikä pituuttakaan puutu. Mutta muuten on kyllä taas sellainen olo, ettei tiedä miten sitä oikein pitäisi tää homma hoitaa loppuun asti. Kai se tästä, ehkä sit maaliskuussa viimestään helpotta.
Maanantaina 12+2 kuvailtiin uudemman tulokkaan kasvua.
Kyllä se vaan kummasti aikasemmin alkaa pyöristymään
Sulla on kyllä aika haipakkaa. Toivottavasti saat välillä myös tunteen siitä levosta, vaikka ymmärrän paremmin kuin hyvin tuon, kun langat ei meinaa pysyä käsissä. Varsinkin raskaana ollessa olis kiva saada välillä kunnon lepoa. Ihanaa silti, että oot päässyt Oulussa rentoutumaan. Oulu on kiva kaupunki. :)
VastaaPoistaMulla myös maha on pullahtanut ulos aiemmin kuin edellisellä kerralla. Alaselkä kipeytyy nopsaa ja mietin täs salilla käyntiä tms. Pakkohan tässä jotakin on tehdä, jos meinaa yhtään kunnossa olla synnytyksen aikana.
Jos haluat joskus tavata, niin kerro. Aikaa ei sulla ylimääräistä varmaan ole mut ajattelin silti vinkata, et täältä ei kauhean pitkä matka teidän kaupunkiin ole, jos kaipailet vertaistukea raskaana olevasta selkäkipuilijasta. ;D
Mulla oli tossa ensimmäisessä odotuksessa aika pian alaselän kivut vaivana, nyt oon niiltä välttynyt. Varmasti pitkälti sen takia että kroppa on paljon paremmassa iskussa kuin reulu pari vuotta sitten.
PoistaItelläni oliskin tavotteena että pystysin ihan melkein loppuun asti tekemään jotain. Pt:n kanssa treenailen varmaan vielä ensi kuun ja sitten omillani pari kuukautta vähintään punttia ja spinning tunteja. Sit kesäkuussa viimestään salikortti jää varmasti hyllylle, mutta silloinkin voisi pilatesta ja pientä kotijumppaa pyrkiä tekemään.
Mä olen kanssa muutamaan kertaan miettinyt, että pitäisikö sitä treffata kun tässä ei kovin kaukana toistamme asuta. yleensä se jää aina just kiireiden tms. takia :D
Niinpä ne jää. Pidetääs mielessä, jos vaikka kesän korvilla ehtis. Jos ei sit oo mahat jo niin isot, ettei liikkeelle pääse. ;D
Poista