Hurahdin hurautteluun

Mun on jo pitkään pitänyt vaihtaa kaapissa lojuva, äidin yli 20 vuotta vanha toimimaton saumuri sellaiseen versioon jolla voisi jotain hurautella trikookankaista. En ole millään raaskinut sellaista hankkia, kun saumurit tuppaavat olemaan aika hintavia myös käytettyjen kategoriassa. Nyt kuitenkin päätin, että hitto saumuri on saatava ja ostaisin sen itselleni valmistujaislahjaksi, varsinkin kun taloudellinenkin tilanne oli parempi kuin mitä ensin ennakoitu.

Nyt mulla sitten nököttää tossa keittiön nurkassa käytetty Janomen Mylock 434D. Sainpahan vielä hyvitystä vanhastakin koneesta, vaikken muista koska viimeksi se olisi ehjää tikkiä tehnyt. Janomelleni sain vielä 2 vaihtotakuun ja vuoden täyden takuun, joten en usko tehneeni huonoa kauppaa ollenkaan. Nyt olenkin sitten iltoja käytellyt saumurilla surautteluun ja lista tehtävistä vaatteista tuntuu kasvavan sitä mukaan kuin saan taas koneisiini ompelutuntumaa. Kiittelin tuossa jo nykyajan helppoutta ja sitä miten ompeluakin on helppo opetella netistä ja etsiä vinkkejä, monta ekaa kertaa ikinä tässä on jo kahden vaatteen kohdalla tullut kokeiltua. Olen myös jo katkonut parit neulat ja kironnut ompelukoneeni ohjekirjan jonnekin syvälle, kun etsimääni asiaa ei ole opastettu lainkaan.

Ensimmäisenä itsekaavoitettu toppi neidille.

Parin illan projektina oli tämä seuraava kuva sarja. Olen aika raa'alla kädellä karsinut omaa vaatevarastoani syksyllä kirppiksellä myytäväksi ja yksi pois heitettävä oli vanhat abihousuni, jotka ovat liian leveät ja liian lyhyet. Harvemmin kukaan kuitenkaan tälläisiä ostaisi ja totesin kankaan olevan todella hyväkuntoista, joten siitäpä sitten toimeen.

Leikellään vähän kumppareita irti.

Kaavoitetaan lahkeet, surautellaan, suunnitellaan, kirotaan pariin kertaan ja ähistään hirvittävästi, kun istuminen ei kovin kauaa kerralla onnistu.

Lopputuloksena ihan kivannäköiset housut. Kovin vielä pituudeltaan reilut, mutta menevätpähän sitten pidempään.

Tuosta muffinsikankaasta olisi tarkoitus tehdä paitakin, siihen on kaavat jo piirretty ja leikattu. Pitäisi vain käydä hakemassa niiden katkenneiden neulojen tilalle uudet ja koettaa olla katkomatta niitäkin. Paidan lisäksi muffinista tulee varmasti vielä yksi toppikin (meillä suositaan toppeja alupaitoina: t-paidat ovat neidin mielestä vain hellepäiville, niin ettei tarvisi laittaa päälle mitään muuta) ja trikookankaan palasillekin löysin jo käyttökohteen kun joku oli tehnyt ihania värikkäitä alushousuja trikoista. Harmittavan huonosti on vaan Ottobren lehtiä kirjastossa, ainakaan niitä jotka haluaisin, joten pitänee harkita niiden irtonumeroiden tilailua, kun kerta sellainen mahdollisuus heillä on.