Kaikenlaista

On kyllä ihana katsoa miten oma pikkuinen lapsi oivaltaa. Tuntuu että ulkoinen muutos ei ole enää niin silmiin nähtävää kuin ensimmäisen kolmen viikon aikana, mutta sen sijaan selkeästi siellä pääkopassa kehittyy jatkuvasti uusia yhteyksiä. Hymyt löytyivät hiljalleen tuon miehen Pariisin matkan aikana ja nyt pääsiäisen aikana niistä ei enää voinut olla erehtymättä. Kameralle niitä saatiin hakea vähän pidemmän aikaa, vaikka vanhemmille ne helposti irtosivatkin. Mies sitten sai puhelimensa kameralle niitä napattua, kai se hämäsi sen verran. Minun nimittäin tarttuessa kunnon kameraan lakkaa yleensä kaikki toiminta mitä tarkoitus on tallentaa. Eli eipä eroa lapsi kissoista tässä asiassa.

Mahallaanhan meidän neitiä on pidetty lähes heti kun kotiin päästiin, asiaani googleteltua ja tämän artikkelin luettuani. Alusta alkaen on pää pysynyt äärimmäisen hyvin pystyssä, mutta koko ajan vain pidempään ja pidempään ja nyt käsillä pungerretaan jo aika pystyyn. Uusin leikki tällä hetkellä on se, että isi tai äiti laittaa masulleen, jossa ollaan hetken aikaa ja sitten kierrähdetään selälleen. Tätä jaksetaan niin kauan kuin joku vain jaksaa kääntää takaisin masulleen, eikä yhtään haitta vaikka välillä pää vähän mattoon kupsahtaisikin, vaikka äitiä se luonnollisesti hirvittää. Myös selällään ollessa vääntelyn määrä on valtava ja mahalleen yritetään itsekin päästä. Kyljelle asti välillä jo päästään, mutta sitten tulee stoppi. Kiire liikkeelle tuntuu siis olevan kova ja mummo (äitini) täällä käydessään toimintaa katsellessaan komentoikin, että jos vaan neitiä lattialla pidetään, niin lähtee äkkiä liikenteeseen. Yritystä ei ainakaan uuvu.

Tänään reippailtiin ei niin keväisessä loskasateessa postiin hakemaan Vaukirjan tutustumispaketti, jossa oli kaikenlaista kivaa (pehmokirjaa, pehmeitä rakennuspalikoita, pikkuinen kuvakirja), mikä varmasti tulee kiinnostamaan, jos ei ihan vielä, niin sitten hetken päästä. Samalla reissulla tuli käytyä myös piipahtamassa H&M:n kautta josta löytyikin sitten itselle mekko, joka on varasuunnitelma ristiäisvaatteiden suhteen, jos en mahdukaan niihin mihin suunnittelen tällä hetkellä mahtuvani. Ja jos ei tule ristäiskäyttöön, niin onpahan sitten kesäksi kiva mekko jossa on helppo imettää. Mä oon meinaa niin onnellinen, että kesän voi pärjätä pääasiassa mekoilla ja sitten vasta syksyllä hieman kevyempänä ja kiinteämpänä (toivottavasti ainakin) suunnitella mm. niitä farkkujen ostoa. 

Tälläistä siis tänne. Tällä hetkellä odotellaan isäntää kotiin, jotta itse pääsen saksituttamaan kuontalon hieman ihmismäisempään kuntoon. Edellisestä kerrasta onkin hetki, tammikuun lopussa taisin käydä kampaajalla viimeksi.