Ristiäiset

Ristiäiset oli siis eilen ja hienosti meni kaikki. Nyt on neidin nimi paperillakin: Aino Matleena. Meillä tuo nimi oli jo pitkän aikaa ihan selkeä, tosin löytyi sitten varasuunnitelma pojankin nimeksi, jos olisi ylläri päässyt synnytyksessä käymään.

Vieraita meillä ei ollut kuin parisenkymmentä, ihan perhe ja muutamat kaverit. Ja oli kyllä ihan tosi hyvä paikka tuolle porukalle. Ristiäisethän pidettiin seurakunnan tiloissa Lähetyssopessa, jota voin suositella ehdottomasti kaikille, jotka Kokkolassa järjestävät ristiäiset muualla kuin kotona. Kokonaisuudessaan tila vetää nelisenkymmentä henkeä, mutta tykkäsin siitä väljyydestä mikä tilaan jäi tuolla meidän porukalla

Neiti lepäili hetken ennen juhlakoitosta.

Tyttö vaikutti olevan kypsä kuvailuun jo ennen toimituksen alkua. Tai itelle tuli ainakin sellainen "voi ei, taas ne kuvaa" olo tästä tilanteesta.

Oman asuni kanssa kävin vääntöä pitkään, että onko riittävän juhlava vai ei, kun miehelläkin oli ihan puku. Mutta suorat mustat housut ja tuollainen hieman juhlavammalla kauluksella oleva imetyspaita oli oikeastaan ainoa vaihtoehto joka todella sopi päälle. Kävin hakemassa perjantaina vielä tuohon alle sellaisen vyötärökorsetin kun itseäni ärsytti ne jenkka kahvat mitkä housut puristi esiin. Tosin, kuvia eilen katsellessa totesin, että ei ne jenkkakahvat oliskaan ongelma ollut vaan se kaksoisleuka. Että pikkasen pitäs vielä kiloja tiputella. 

Tarjoilut oli kohtuullisen yksin kertaiset. Makeina oli kuvassa näkyvä Marianne-juustokakku ja Pätkis-kuivakakku sekä Jaffa-keksejä. Suolaisia oli coctailpiirakat, kalaleivät (savukirjolohta, paprika-chilituorejuusto ja creme fraich) ja sitten tietenkin se voileipäkakku. Kyllä muuten onnistu hyvin ja oli oikein maukasta. Myös muiden kuin itseni mielestä :). Tarjoltavia oli juuri sopivasti, juustokakuista toinen jäi melkein kokonaan vielä meille kotiin syötäväksi, mutta muuten kaikki meni. 

Perhepotretti.

.

Ja kai se vaan on todettava, että kyllä tässä äidistä ja tyttärestä jotain samaa näköä löytyy.