Tämä äiti on lievästi sanottuna pikkasen väsynyt. Vaikka kuinka vietettiin aikaa mun vanhempien luona aikaa, niin siitä huolimatta tää viikko on ollut tosi rankka. Tultiinkin jo torstaina kotiin, vaikka huomenna oli vasta alunperin tarkoitus tulla, mutta kun A:ta alkoi selkeästi vaivaamaan se, että isi puuttui ja vielä vieras paikkakin. Kyllä sitä itekin oli helpottunut kun kotiin tuli, on siitä vanhempien luota muuttamisesta sen verran pitkä aika, ettei se tunnu enää samallalailla kodilta.
Mummolan pihalla.
Nyt loppu imetys. Ihan sen takia, että mun jaksamisen sen suhteen on tosi heikoilla kannattimilla ja mä koen olevani parempi äiti lapselleni, jos itse voin hyvin ja jaksan. Siitäkin huolimatta, vaikka mulla on jossain määrin huono-äiti-fiilis tästä koko jutusta. Hetken aikaa meni jo paremmin, mutta nyt taas on sellasta, että mä en yksinkertaisesti jaksa. Tissi ei kelpaa kuin makuultaan, eikä silloinkaan kovin hyvin. Viime yönä herättiin 02.30 alkaen tunnin välein ja veikkaan sen johtuneen siitä, ettei tyttö saanut tarpeeksi vatsan täytettä. Mä nimittäin nukahdin ite aina kesken imetyksen ja sitten ei oo varmaan enää tissi pysynyt suussa.
Pelkäsin vähän, että mitä mies tuumaa, kun sanon että nyt loppu, viimeksi nimittäin oli sitä mieltä että on jaksettava yrittää. Mutta ei siinä varmaan jää voimavarojen loppuminen epäselväksi jos mä tuherran itkua miehelle, että mä en imetä.
Nyt vaan kun se viimenen päätös siitä, että imettämisen lopettaminen on se paras ratkasu, on tehty, niin musta ei tunnukaan helpottuneelta. Väsymyksen takia tunteet on niin pinnassa, että mä en muuta mieti kuin että miten mä voin olla näin huono äiti. Ja tunne vaan korostu kun tyttö oli niin yliväsynyt, että vaan huusi ennen kuin lopulta nukahti. Mutta kai se helpotus jossain vaiheessa tulee kun tajuaa ite jaksavansa paremmin.
Pelkäsin vähän, että mitä mies tuumaa, kun sanon että nyt loppu, viimeksi nimittäin oli sitä mieltä että on jaksettava yrittää. Mutta ei siinä varmaan jää voimavarojen loppuminen epäselväksi jos mä tuherran itkua miehelle, että mä en imetä.
Nyt vaan kun se viimenen päätös siitä, että imettämisen lopettaminen on se paras ratkasu, on tehty, niin musta ei tunnukaan helpottuneelta. Väsymyksen takia tunteet on niin pinnassa, että mä en muuta mieti kuin että miten mä voin olla näin huono äiti. Ja tunne vaan korostu kun tyttö oli niin yliväsynyt, että vaan huusi ennen kuin lopulta nukahti. Mutta kai se helpotus jossain vaiheessa tulee kun tajuaa ite jaksavansa paremmin.
Tsemppiä sinne! Et sinä mun mielestä ainakaan oo huono äiti vaikka et voisikaan imettää niin kauan ku on ehkä suositukset. Tee niinku itsestä tuntuu hyvältä niin voit keskittyä sitte täysillä muihin asioihin eikä mee jaksaminen tollasiin tunnontuskiin! :)
VastaaPoistaKiitokset. Se on jännä tuo huono äiti fiilis, että jos se tulee, niin sitten se tulee, vaikka tässäkin asiassa tiedän että imetys ei ole hyvän äidin mittari. Ja nyt kun pahimmat väsymykset ja miehen paluun aiheuttamat tunne kuohut on saatu selvittyä, niin ratkaisu tuntuu taas siltä oikealta.
PoistaVoi harmi, siis sun huono omatunto, ei imetyksen loppuminen. Ymmärrän ihan tuon tunteen, mulla oli niin lähellä usein lopetus ennen kuin oli alkanutkaan. Vaikka nyt imetän, silti tulee usein huono omatunto jos annan pullosta "liian" usein. Kyllä on hullua tää oma ajatuksen juoksu. Pääasia, että vauva saa ruokaa ja äidin pää pysyy kasassa. Tsemppiä!
VastaaPoistahöpsistä töppönen huono äiti-aatoksille! Meillä on jäbä alusta saakka ollut pullo-/korvikevauva ja kyllä hyvin on sillä kasvanut ja voinut. Anna lennosta kenkää sille negatiiviselle aatokselle, jos tulee kiusaamaan.
VastaaPoistaSamaa mieltä, päätöksen tekeminen helpottaa kuitenkin. meilläkin melkein ihan pullo/korvikevauva ollut ja erittäin iloinen ja onnellinen lapsi sekä äiti vaikka alussa itseä siitä syyllistikin turhan kauan:). Tsemppiä!:)
VastaaPoistaYhdyn muihin kommentteihin tuosta huono-äiti fiiliksestä. Et missään nimessä ole huono äiti vaikket imetäkkään. Valitettavasti yhteiskunta painostaa hirveästi imetykseen ja ymmärrän fiiliksesi. Itse meinasin myös alkaa lopettamaan, ihan vaan itsekkäästi siksi, että mieskin pääsee vauvaa hoitamaan ja ruokkimaan; samalla tutustumaan vauvaan itsekkin. Meillä neiti on kohta 3 kk. Jaksamista sulle ja jos tunnet olevasi tosi väsynyt, muista että voit neuvolasta pyytää kotiin hoitoapua!!
VastaaPoistaKiitokset kaikille tsempeistä. Huonot fiilikset on koko ajan katoamaan päin, kun huomaa että sekä äiti että tyttö ovat paljon paremmalla mielellä kun ei tarvitse tapella. Ja kun ajatukset on saanut taas paremmalle tolalle, niin odotan ihan todella että pääsen alusvaateliikkeeseen ostoksille, saa tissit taas sinne minne kuuluvatkin. :D
VastaaPoista...tissit sinne mihin ne kuuluukin!! Päivän paras :) Ihanaa, kun voit jo paremmin ja olet iloisemmalla mielellä.
Poista