Mä olin ajatellut vielä viime viikkoihin asti, että mulla on vielä hieman heikko itsetunto, vaikka se on pahimmista ajoista parantunut roimasti. Tässä parina päivä mä olen kuitenkin tajunnut, että se ei pidä paikkaansa. Mulla on hyvä itse tunto, mä olen oikeasti sinut kroppani kanssa. Mä liikun ja treenaan koska se tuntuu hyvältä, en vain siksi että haluaisin laihtua. Vaikka mä valittelen välillä kuinka ruokavalioni ei ole niin terveellinen kuin haluisin, se on kuitenkin hyvä. Syön monipuolisesti ja tarpeeksi usein. Mitä nyt joskus pitkien koulupäivien tai muiden kiireiden takia syömisvälit venyvät turhan pitkiksi. Silloinkin mä nään sen: "ahaa, mua vituttaa ja päätä särkee --> en ole syönyt tarpeeksi usein".
Miksikö tällaista mietintää? Siksi, koska olen nyt näiden parin päivän aikana lueskellut erilaisia laihdutuksesta kertovia blogeja, ja täytyy sanoa, että kaikilla ei ole omakuva ihan kohdillaan. Aloituspainot suhteutettuna pituuteen ovat välillä, ainakin mulle, ravistelevia. Alkupaino indeksi ovat tyyliin 21 ja halutaan että siitä tulee 18 BMI. Minä, kenellä oikeasti olisi varaa pudottaa painoa (BMI oli sen jonku 23) en täysin voi ymmärtää näitä, ja toisaalta taas kuitenkin. Muistan itsekin miettineeni ennen seurustelun alkua eli kohta 3 vuotta sitten, että kun minä olen laiha, olen kaunis ja kaikki pitävät minusta. H on kuitenkin opettanut minusta itselleni paljon suhteemme aikana. Totta kai aina välillä on näitä "rumapäiviä", mutta niiden vastapainoksi tulee aina kauniita päiviä. :)
Ymmärrän myös sen, että joillakin näistä ihmisistä jotka blogeja pitävät on oikeasti sairaus, joka vääristää ajatuksia ja omaa kehokuvaa. Näitä blogeja lukiessa on toisaalta tullut paha olo siitä, että jollain toisella on paha olo, ja toisaalta helpotus siitä, ettei se itsetunto ongelma ole koskaan mennyt niin pahaksi itsellään. Ja näiden thinspiration blogien määrä on ihan huima!
Onneksi niiden synkimpien blogien lisäksi löytyy niitä, joissa paastoamisprojekti muuttuu terveellisiksi elämäntavoiksi, kun ymmärretään oman kehon rajoitukset ja ymmärretään että lahduttaminen ei ole samaa kuin kiinteytyminen. Voihan sitä laihduttaa näännyttämällä vaikka kuinka, mutta se on eriasia kuinka nätiltä kroppa näyttää sen laihtumisen jälkeen, jos ei pidetä huolta lihaksista ja muusta.
Onneksi niiden synkimpien blogien lisäksi löytyy niitä, joissa paastoamisprojekti muuttuu terveellisiksi elämäntavoiksi, kun ymmärretään oman kehon rajoitukset ja ymmärretään että lahduttaminen ei ole samaa kuin kiinteytyminen. Voihan sitä laihduttaa näännyttämällä vaikka kuinka, mutta se on eriasia kuinka nätiltä kroppa näyttää sen laihtumisen jälkeen, jos ei pidetä huolta lihaksista ja muusta.
Aihe on vaikeampi kirjoittaa kun kuvittelin. Ajatuksia olisi niin paljon, toisaalta sitä miettii mitä uskaltaa kirjoittaa ettei kukaan vaan loukkaantuisi...
Millaisia ajatuksia teillä on tai on ollut omasta kehosta? Milloin terveellisyys menee liiallisuuksiin?
Millaisia ajatuksia teillä on tai on ollut omasta kehosta? Milloin terveellisyys menee liiallisuuksiin?


Itse olen ''rutkasti'' ylipainoinen; haluaisin päästä 55kg(koska olen 155cm pitkä), matkaa sinne on vielä n. 20kg, olen laihduttanut nyt vuojen vaihteen jälk. 8kg.
VastaaPoistaMiua itseäni kieltämättä ärsyttää, suorastaan raivostuttaa ne ihmiset jotka nariset jostain 3kg pudotuksesta, mitoilta ovat jtn 165cm/60 tms. tuommosia jotka ovat jo hoikkia/laihoja/normaaleita. Joiden bmi on 'normaali' - ymmärrän kyllä että joillain voi olla pääkopassa se vika, varmasti myöskin on, kun katsellut laihdutusblogeja - siellä ihannoidaan ihan sairaanlaihoja, oikein oksettaa!!
He eivät tajua, että myöskin ALIPAINO on VAARALLISTA, hengellä leikkimistä! *huoh* Mutta jos on päässä se vika niin eivät välttämättä tule koskaan tajuamaan. Nim.merk. itselläni serkku sairastui 11v anoreksiaan, ''parantu'' jotenkin sairaalajaksolla mutta nyt sitten alkanut menemään paino alespäin!
Mitä omaan painooni tulee niin ihan terveydellisistä syistä; miulla on hoitovirhe nilkka joka ottaa huomattavasti ärsykettä miun ylipainosta, samoin polvet tuntuvat vähän kärsivän.
Eräs kaverini laihdutti -30kg ja nyt hälle iskenyt hieman hulluus. Laihdutuskin meinaan voi mennä överiksi!
Mäkin oon jonkin verran lueskellut noita laihdutusblogeja, ja välillä rupeaa tosissaan ahdistamaan niiden henkilöiden ajatusmaailma. Erityisesti se, että näillä tyypeillä se paino tuntuu määrävän kokonaan sen, kuinka hyviksi he itsensä tuntevat.
VastaaPoistaItselläni tuntuu olevan hieman päinvastainen ongelma :) Olen luonnostani tosi hoikka, nytkin kun olen päässyt vähän löysistymään ja ehkä jopa hieman lihomaan on BMI pikkuisen normaalipainon alapuolella. Paljon saa kuulla ihan suoraa kommenttia, että olen liian laiha ja minun pitäisi lihottaa itseäni, ja jos koitan syödä terveellisesti niin heti ollaan huolehtimassa että en kai vain laihduta :D Useimmiten tuo on ihan huvittavaa, mutta välillä saanut kuulla aika rumaakin kommenttia laihuudesta ja kyllä se vain vaikuttaa itsetuntoon vaikka kuinka yrittäisi päästää toisesta korvasta ulos.
Hyvä kirjoitus. Mä olen tietoisesti nostanut omaa itsetuntoani oikeastaan lukion ekaluokalta lähtien ja nyt voisin sanoa, että mulla on aika hyvä itsetuntemus vaikka itsetunto välillä tuntuukin väsähtävän. Tottakai itsetunto liittyy ulkoisiin seikkoihin mutta myös omaan pystymiseen ja kykenemiseen ja toisin päin. Kun uskoo itseensä, uskoo myös näyttävänsä hyvältä.
VastaaPoistaMulla myös mieliala vaikuttaa paljon siihen, millaisena itseni näen ja miten jaksan asioita tehdä. En koe olevani yltiö lujalla itsetunnolla varustettu mutta viihdyn kyllä elämässäni ja uskon siihen, että jokainen voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja itsetuntona kohoamiseen. Toisilla vaan pitää tehdä enemmän työtä asian eteen :)
Little M: Mulla tuo itsetunnon kohottaminen ei ollut tietoinen päästös, vaan siitä saan yksin kiittää kihlattua ja tulevaa aviomiestäni. :) Itseensä uskominen on paljon helpompaa kun joku muistaa aika ajoin sanoa jotain hyvää itsestään..:)
VastaaPoistaHeips.
VastaaPoistaMinä lukeudun niihin terveyslaihduttajiin. :) Pidän omaa blogia ja tarkoituksenani olisi tiputtaa muutamat kilot mahdollisimman terveellisesti ja nälkää näkemättä. Tervetuloa vierailemaan. :)
Oma painoindeksini on myös siinä 23 tietämillä, joten muutaman kilon tiputus on ihan inhimillistä. :) Olen ollut parhaiten sinut itseni kanssa kun olen painanut vähemmän. Siitä tämä savotta lähti. Painoa tiputan kuitenkin kuunnellen omaa kroppaa ja riuduttamatta. :)