Joulun purkua

Joulu oli ja meni. Tänä vuonna oli ensimmäinen kerta, kun ei missään vaiheessa oikein tullut joulufiilistä, mutta kyllä sekin sitten löytyi aattona vanhempieni luona. Oli kiva useamman vuoden tauon jälkeen maistella leivinuunissa paistettua kinkkua, se kun on ihan jotain omaa luokkaansa.

Vähän jotain vilaukselta joulun saldosta kuvina.

A:n ensimmäinen pulkkailu. Ihana pikkuahkio, josta ei todellakaan tarvinnut pelätä lapsen putoamista. Aloin miettimään ihan, että pitäisikö hankkia ihan pulkaksi tuollainen.

Pulkkaretkellä naapurin hevonen alkoi kovasti esittelemään itseään ja pitihän sitä hetkeksi jäädä ihmettelemään.

Olikin kovin seurankipeä hevonen ja A sai pitkät pätkät taputella ja ihmetellä. Ihmettelen jos neidistä ei eläinrakasta tule, vielä ei olla kohdattu eläintä joka olis yhtään aiheuttanut hätkähdystä. Jalassa A:lla netistä tilaamani huopikkaat. Ovat ainakin toistaiseksi olleet juurikin passelit jalkineet täksi talveksi.

Joulun suurin lahja taitaakin olla tässä, melkein parimetrinen tuhatjalkainen. A tykkää paijata kovasti sitä ja myös Bubbla on sitä mieltä, että aika ajoin noin pitkä selkä tarvitsee hierontaa :D Muutenkin A on ihan hulluna pehmoihin ja olikin mahtava, kun kummisetä toi Pentikistä pehmosammakon, jollainen yksi on jo, pienempänä vain. Tämä sammakko ja eräs ankkapehmo on sellaisia, että A monesti käy pinnasängystä hakemassa päivällä ne ja kuljettaa niitä sitten mukanaan.

 Lahjoja odottaa vielä jonkin verran anopin luona, niitä saadaan sitten vielä viikonloppuna aukoa. Itse sain yhden toivomani kirjan, huivin ja kivan travel kit kokoisen meikkipaletin mieheltä. Ainoa toive lopuilta lahjoilta on se, ettei siellä olisi suklaata.

p.s. Olipa mahtava käydä tänään taas hikoilemassa pt:n ohjauksessa joulun jäljiltä. Painoja laitettiin aika reippaastikin lisää ja taas tuntuu ihan erilailla! Joulusta huolimatta tähdätään ensi perjantain punnituksessa edes pikku pudotukseen :)